Pääkirjoitus
Kuusamossa on tälle keväälle tehty kaksi kuntalaisaloitetta, jotka ovat johtamassa tulokseen. Eevaliisa Räisänen ehdotti Torangin luistelukentän eli alajään siirtoa Torangin koulun yhteyteen. Ajatus on, että koulun vieressä käyttäjät ovat lähellä, eikä koululaisilla mene turhaa aikaa siirtymisiin. Räisäsen ajatus sai vihreää valoa kasvatus- ja sivistyslautakunnassa.
Anette Pätsi teki aloitteen Torankijärven rannalla sijaitsevan kodan siirtämisestä Liikuntakeskuksen takana sijaitsevaan hiihtomaahan. Nykyisellä paikallaan kota on syrjässä ja alttiina ilkivallalle. Liikuntakeskuksen takana kota palvelisi paljon nykyistä laajempaa käyttäjäkuntaa. Niin sanotussa ”teletappimäessä” viihtyvät niin koululaiset, päiväkotien lapset kuin satunnaiset hiihtelijätkin.
Kuntalaisaloite on parhaimmillaan konkreettisten arkielämän asioiden esille tuojana. Luistelukentän ja kodan siirron hyödyt tulivat esille aktiivisten kaupunkilaisten kautta.
Aina aloitteet eivät johda tulokseen, mutta silti niiden tekemiseen on syytä rohkaista. Yleisin syy aloitteen kaatumiseen lienee raha. Aloite voi olla niin kallis, ettei sitä ole mahdollista toteuttaa. Yleensä kyse ei ole rahallisesti suurista asioista. Jos kansalaisen aloite on järkevä, se on syytä toteuttaa. Lopullinen päätäntävalta on kansan valitsemien luottamushenkilöiden käsissä.
Tyypillisesti aloitteita tehdään Kuusamossa 15-20 vuodessa. Aloitteet on käsiteltävä ja valtuuston on kerran vuodessa saatava selonteko aloitteiden etenemisestä. Kuntalaisesta voi tuntua, että asiat etenevät kovin hitaasti. Asioiden virkamiesvalmistelu ja eteneminen poliittisessa päätöksenteossa ottaa aikansa.
Kuntalaiset voivat halutessaan vaatia kansanäänestystä, mikäli asian takana on viisi prosenttia väestöstä. Suomessa neuvoa antavia kansanäänestyksiä järjestetään kunnissa harvoin. Tapa ei jostain syystä ole tullut osaksi suomalaista kansanvaltaa.