Pääkirjoitus
Kuusamossa on tunnustettu todeksi se, että paikallisten ja kotimaan matkailijoiden luoma kysyntä ei riitä viemään eteenpäin laajamittaisia suunnitelmia, joita keskustaajaman kehittämiseksi on tehty.
Ydinkeskustan tulevaisuutta luonnostellut kuusamolainen arkkitehti Hannu Hiltula sanoi, että hänen piirtämänsä suunnitelman toteutuminen vaatii kysynnän kasvua. Nykyisellä ostovoimalla ei rakenneta uutta ilman, että toisaalla asiakkaat vähenevät.
Jotta palveluissa ja kaupassa ei ajauduttaisi nollasummapeliin, tarvitaan kasvua. Hiltulan mukaan kasvu tulee idästä, venäläisistä matkailijoista, joille pitää olla Kuusamossa tarjottavaa.
Hiltulan näkemys on helppo allekirjoittaa. Koillismaan talousalueen kulutuskysyntä ei omin voimin lisäänny, koska väki vähenee ja vanhenee. Nuorten lapsiperheiden tarpeet ovat huomattavasti suuremmat kuin eläkeläispariskunnan, joka on suuret hankintansa jo tehnyt, eikä ruokamenoihin kummoisia kulu.
Kuusamon palvelurakenne ei tietysti ole yksin vakituisen väestön varassa, vaan matkailijat tuovat siihen roiman lisän. Pääsiäisenä väkimäärä kaksinkertaistuu, ja ympäri vuoden laskettuna matkailijoita voi laskea olevan usean tuhannen ihmisen verran yli virallisen asukasluvun.
Talouden kannalta sesonkiluonteisuus on haaste. Hiljaisina kausina on elettävä rahoilla, jotka sesonkina tienataan.
Kuusamo on kautta historiansa ollut erittäin sidoksissa Venäjän lähialueeseen. Nyt olemme jälleen tilanteessa, jossa tarvitsemme kumppanuutta itärajan taakse, vaikka yhteistyö ei välttämättä aina ole helppoa kieli- ja kulttuurierojen vuoksi. Venäjän pohjoisilla alueilla muhii suuri muutos ja mahdollisuus, johon Suomessa olisi viimein herättävä.
Kuusamon valtuutetut pääsevät omin silmin näkemään Muurmanskin vielä tämän kuun aikana.
Vakituisen väestön määrä voidaan kääntää nousuun vain monipuolisella elinkeinorakenteella. Siihen ei matkailun voima yksin riitä. Muutakin tarvitaan, jotta palvelut pysyvät – palvelut, joihin myös matkailu tukeutuu.