Kuusamon Visenttipuistossa on vihreän eri sävyjä silmänkantamattomiin. Muojärvi levittäytyy sinisenä vieressä ja maisema on melkein kuin vanhasta suomifilmistä.
– Tulimme katsomaan mielenkiintoisia eläimiä, mutta lisäksi täällä on ihanan siisti ympäristö, kertoo Kuusamon Mielenterveydentuki ry:n ohjaaja Taina Virranniemi.
Virranniemi toi viidentoista hengen ryhmän katsomaan visenttejä, joita he eivät olleet ennen nähneet. He toivat mukanaan leipää, jota he ovat varta vasten kuivattaneet eläimille ruuaksi. Virranniemen mukaan visentit herättävät kunnioitusta ja ehkä vähän pelkoakin, vaikka Visenttipuiston pehtoori Heino Ervasti vakuuttikin eläimien varmasti pysyvän aidassaan.
– Oli mukava nähdä eksoottisia eläimiä näin idyllisessä maisemassa, eräs ryhmän jäsenistä kommentoi.
Kuusamossa on ollut visenttejä nyt kahden vuoden ajan. Ensin Ruotsista, Avestan visenttipuistosta, saapui neljä visenttiä. Viime kesänä syntyi lauman ensimmäinen vasikka, KyVilma. Nimen etuliite määräytyy vasikan syntymäpaikan mukaan. Koska lauman muut visentit ovat syntyneet Avestassa, niiden nimet ovat AvJulia, AvBrymma, AvErin ja AvTulippa. Suomeen tullessa kahden jälkimmäisen nimet muuttuivat muotoon Erik ja Tulppaani. Vilman Ky-etuliite tulee visenttipuiston sijainnista Kylmälästä, koska Kuusamoon viittaavaa Ku-etuliitettä ei voinut käyttää.
– Näille on Puolassa tarkka kantakirjarekisteri, johon pitää ilmoittaa kaikki syntymät ja kuolemat. Sisäsiitosta ei saa päästää tapahtumaan, Ervasti kertoo.
Vilma-vasikan ensimmäinen vuosi on Ervastin mukaan sujunut hyvin, mitä nyt alkuun muu lauma vähän vieroksui uutta tulokasta. Julia-emä kuitenkin piti pienokaisestaan hyvää huolta, ja pian muukin lauma hyväksyi uuden jäsenen.
– Saa nähdä, miten käy, jos uusi vasikka tulee, että vieroittaako emä miten sitten. Epäilen nimittäin, että sekä Julia että Tulppaani ovat tiineitä, Ervasti kertoo hymyillen.
Ervastin mukaan visentin tiineyttä ei voi mennä noin vain kokeilemaan, vaan pitää vain odottaa, mitä tuleman pitää. Näillä näkymin vasikat syntyisivät elokuussa. Kuusamossa on tilaa vain kahdeksalle visentille, joten jos vasikoita syntyy tänä kesänä kaksi, tulee visenttejä olemaan yhteensä jo seitsemän. Se tietää sitä, että Vilmalle on mahdollisesti löydettävä uusi paikka ensi kesänä, koska sen isä elää samassa laumassa.
– Korkeasaareen, Ähtäriin tai ehkä jopa ulkomaille. Visenttejä on paljon muun muassa Puolassa.
Visentit ovat herättäneet mielenkiintoa ulkomaita myöten. Esimeriksi Hollannista on käynyt ihmisiä kuvaamassa visenttejä.
– Kuvasivat illan, nukkuivat yön teltassa metsässä. Kuvasivat seuraavana päivänä vielä lisää ennen kuin lähtivät takaisin lentokentälle, Ervasti kertoo.
Viime kesän kävijämääräksi Ervasti sanoo laskeneensa noin 1700 henkilöä. Osa tulee varta vasten katsomaan visenttejä, osa viettämään kesäpäivää idylliseen ympäristöön, jossa visentit ovat kiva lisä. Visenttien lisäksi puistosta löytyy lampaita, ankkoja ja kanoja. Välillä pihaan eksyy myös poroja.
– Ei ole sääskiä eikä punkkeja, joten lapsetkin voivat juosta vaikka kintut paljaana. Tilaa riittää, ja koska omistamme koko paikan, eivät naapuritkaan häiriinny vieraista, Ervasti hymyilee.
Katso lyhyt video Vistenttipuiston asukkaista.
Tiesitkö tätä visenteistä?
Visentti eli Euroopan biisoni on Euroopan suurin maanisäkäs.
Eläin uhkasi kuolla sukupuuttoon 1900-luvun alussa, mutta eläintarhojen avulla laji saatiin elvytettyä.
Täysikasvuinen yksilö on noin 2,9 metriä pitkä ja 1,8–1,95 metriä korkea.
Uros voi painaa 800 kilogrammaa.
Visentin tyypillisintä elinympäristöä ovat vanhat sekametsät, joissa on sekä aluskasvillisuutta että avoimia alueita.
Visentillä on vähän luonnollisia vihollisia, vain sudet ja karhut ovat kyenneet niitä ihmisen lisäksi saalistamaan.
Visentin tiineysaika kestää
vuorokautta.
Kuusamo on Euroopan pohjoisin paikka, missä visenttejä kasvatetaan.
