Pääkirjoitus
Kaupat ovat aattoaamuna vielä muutaman tunnin auki, joulun tuloliikenne soljuu vielä hetken kohti Koillismaata, mutta iltaa kohti maa vetäytyy joulun viettoon.
Ihan joka paikassa aattoa ei vietetä levon merkeissä. Esimerkiksi sairaaloissa, hoivakodeissa, poliisissa ja pelastuslaitoksella on lukuisa joukko työntekijöitä varmistamassa, että yhteiskunnan perusturva on taattuna vuoden jokaisena hetkenä, myös jouluna. Heitä muistamme kiitollisuudella.
Kristityille joulu on pääsiäisen jälkeen vuoden merkittävin juhla. Myös Koillismaalla joulun kirkollinen perinne elää edelleen vahvana, ja joulunajan jumalanpalveluksiin riennetään sankoin joukoin.
Turussa julistetaan joulurauha puolilta päivin. Joulu on perinteitä: jotain on tässä maailmassa pysyvää ja muuttumatonta. Joulurauha on kautta kristikunnan historian ollut pyhä asia. Jopa maailmansotien aikaan aseet vaikenivat rintamilla jouluna.
Ihmisten halu tehdä hyvää lähimmäisilleen ei onneksi ole kadonnut mihinkään. Tämän osoittaa Kuusamon Nuorkauppakamarin järjestämän Joulupuu -keräyksen tuotto. Lahjoja vähävaraisten perheiden lapsille kertyi kaikkiaan 320.
Lahjan ostaja ei tiedä, kuka lapsi lahjan saa, eikä lahjoittajan nimi tule missään julki. Lahjoittajan sydäntä lämmittää tieto, että myös vähävaraisen perheen lapsi pääsee joulusta osalliseksi myös lahjojen muodossa.
Olkoon maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Mitä erimielisyyksiä meillä onkaan, unohdettakoon ne joulun ajaksi. Arjen murheet pyyhkiytykööt hetkeksi mielestä.
Jokainen viettäköön joulunsa niin, että voi hyvin ja läheisetkin voivat hyvin. Jouluna, jos niin haluaa, voi hetkeksi sulkea ulkopuolisen maailman. Aina ei tarvitse olla tavoitettavissa, online.
Muistettakoon myös yksinäisiä, joita yksinäisyys ahdistaa ehkä painavimmin juuri jouluna, jolloin perheet ja ystävät kokoontuvat. Jokaisella meistä on vastuu lähimmäisestämme.