Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä koskiensuojelulakiin ei tule koskea missään tapauksessa.
Tätä mieltä on suojelupäällikkö Jouni Nissinen.
– Suomen viimeisiä vapaita virtavesiä pelastettiin vesivoimaloilta 1980-luvulla juuri koskiensuojelululaeilla. Valtio maksoi lähes sadan miljoonan korvaukset esimerkiksi siitä, että Iijoki saa virrata vapaana eikä sitä vangita Kollajan tekoaltaalla patoineen. Koskiensuojelulain kohteet ovat kansallisaarteita, viimeisiä näytteitä vapaasta jokiluonnosta.
Nissisen toivoo, että hallituksen lupaukset myös pitävät.
– Jokaista suojeltua virtavettä ja koskea tarvitaan vesiluonnon ja virkistyskäytön tarpeisiin. Myös Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa on luvattu, että luonnonsuojelun taso turvataan. Koskiensuojelulain purkaminen olisi nimenomaan tämän lupauksen rikkomista.
Suojelupäällikön mukaan koskiensuojelulailla turvataan osaltaan vaelluskalakantojen nousu ja luontainen lisääntyminen.
– Ehdottomasti suurin hyödynsaajaryhmä ovat vapaa-ajan kalastajat. Muita hyötyjiä ovat luontomatkailu, paikalliset ihmiset, luonnonsuojelu ja itse luonto. Kärsijöitä ei ole, sillä mahdollisista haitoista on maksettu oletetuille haitankärsijöille, erityisesti voimayhtiöille, korvaukset jo lain hyväksymisen jälkeen.
Nissinen ei halua spekuloida sillä, kuinka iso ja pitkä prosessi lain uusiminen olisi.
– Koskiensuojelulaissa ei ole uusimistarvetta, joten siihen ei tule ryhtyä. Jos juridiikkaan mennään, niin lailla vesienhoidon järjestämisestä pantiin toimeen EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi. Koskiensuojelulain avaaminen on EU-oikeuden näkökulmasta myös erityisen vaikeaa, koska Suomella on toimeenpanematta nimenomaan direktiivin virtavesivelvoitteet, joita koskiensuojelulaki osaltaan turvaa.
Hän näkee, että koskiensuojelulaki ei ole ainoa Iijoen turva.
– Iijoen jatkorakentaminen vaatii vesilain mukaisen luvan. Saattaa olla, että tätä lupaa ei tulisi vaikka koskiensuojelulaki purettaisiinkin, sillä myös monella muulla lailla on kytkös Kollajaan.
Suojelupäällikön mielestä on syytä ymmärtää, että koskiensuojelulain uudistamista ajavat tahot tarkoittavat oikeasti koskien suojelun purkamista.
– Ei heillä ole mitään muuta kiinnostusta koskiensuojelulain uudistamiseen. Suomen teollisuus on huonojen taloudellisten aikojen paineissa valmis raiskaamaan luonnon, jotta kasvottomat omistajainstituutiot saisivat rahoilleen mahdollisimman paljon voittoa.
Iijokisoutu tekee uuden kävijäennätyksen. Ensimmäisenä päivänä mukana oli 27 venettä ja yli 60 kanoottia ja kajakkia. Soutajia oli yhteensä pitkälti yli kaksisataa.