Keskustelu hyvinvointipalvelujen tulevaisuudesta on aivan liikaa keskittynyt keskusteluun kuntarajoista. Niilläkin on merkityksensä, mutta on olemassa paljon olennaisempia asioita.
Huoltosuhteen heikkenemistä on toisteltu liki väsyksiin saakka, mutta asian merkityksen sisäistäminen vie aikansa. Väestön ikärakenne on yksi helpoimmin ennakoitavissa olevia asioita ja muutos on dramaattinen.
Hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin niinä vuosikymmeninä, kun väestön ikärakenne oli historiallisen suotuisa. Suuria ikäluokkia seurasi syntyvyyden nopea aleneminen ja 70-luvulla syntyivät pienimmät ikäluokat.
Talouden asiantuntijat kysyvät, mistä talouden dynamiikka nyt syntyy, kun yli puolet äänestysikäisistä on yli 50-vuotiaita. Koillismaalla väestösuhde on vieläkin dramaattisempi, kun nuorta väestöä on valunut kaupunkeihin koulutuksen ja työn perässä.
90-luvun lamassa maa nostettiin jaloilleen Nokian siivittämänä. Asiantuntijoiden mukaan Nokia oli aikamoinen onnenkantamoinen, joka todennäköisesti ei toistu. Nokian aikaan suuret ikäluokat olivat vielä parhaassa työiässään.
Työikäisten määrä kääntyy laskuun ja vähenee tällä vuosikymmenellä seitsemän prosenttia. Työpanos supistuu, ja kun työn tuottavuuden ei ennakoida kehittyvän entiseen malliin, talouskasvun ennakoidaan jäävän mataamaan prosentin tienoille. Jos mitään muutoksia ei tehdä, tarvittaisiin arviolta 4-5 prosentin vuosittaista talouskasvua, jotta nykyinen hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää.
Silti on esitetty kysymys, mihin talouskasvua tarvitaan ja jotkut ovat esittäneet talouskasvuajattelusta luopumista. Näin voidaan tietysti tehdä, mutta samalla pitää luopua elintason nousun eetoksesta. Jos Suomen talous alkaisi supistua, joutuisimme hyvin nopeasti luopumaan hyvin suuresta osasta hyvinvointiyhteiskunnan palveluja.
Talouskasvun pitää tietysti olla luontoa kunnioittavaa.
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on ollut vuosikymmeniä kestänyt menestystarina, jota ihaillaan laajasti ympäri maailman. Parhaat osat siitä ovat säilyttämisen arvoisia, mutta systeemi vaatii päivityksen, jotta se selviää tulevista vuosikymmenistä.
Hyvinvointi voi lisääntyä vain työllä. Työpaikkoja voivat luoda lisää vain menestyvät yritykset. Yritysten menestys pitää ottaa kärkitavoitteeksi, jotta hyvinvointi säilyy.