Pääkirjoitus
Vihreiden konkarivaltuutettu Pekka Virtanen pohdiskeli liikkumistottumusten muutosta valtuuston kokouksessa muutamia vuosia sitten. Virtanen tuskaili ihmisten vaatimusten määrää nykyaikana: kesällä pitää väen vängällä harrastaa talvilajeja ja talvella kesälajeja.
Tarkemmin ajatellen tähän suuntaan on vuosikymmenten varrella edetty. Uida voi hallissa vuoden ympäri, vaikka sulien vesien kausi näillä kairoilla kestää hädin tuskin puoli vuotta. Ladut ja rinteet tehdään tykkilumella siten, että kausi jatkuu kuukausia sekä syksyllä että keväällä. Moni pihapeli ja -leikki kehittyi sisäpeliksi sitä mukaa kuin vauraus Suomessa kasvoi sotien jälkeen.
Yhtä jalkaa vaurastumisen kanssa ihmisten liikunnasta on tullut liiketoimintaa. Tuottoisin esimerkki on laskettelu, jonka ympärille on Kuusamossa kasvanut kokonainen teollisuuden haara, matkailu. Matkailussa on tärkeää erottua ja pysyä ihmisten mielissä. Siksi Ruka on vuosikymmenet pitänyt kunnia-asianaan avata rinteensä ensimmäisenä Suomessa.
Uimahalli tarjoaa liikuntaa ja opettaa kansalle uimataitoa, mutta kylpylöitä lukuunottamatta uimahallit eivät ole bisnestä, vaan palvelua. Sama koskee liikuntakeskusta, jäähallia, urheilukenttää ja hiihtolatuja. Ne ovat suoraan rahallisesti laskettuna yhteiskunnalle kulua, mutta niihin liittyy muita arvoja, kuten kansanterveys.
Hyvinvointiyhteiskunta on tullut kypsään vaiheeseen, jossa (ilmais-)palvelujen jatkuva laajentaminen on tökännyt kasvun rajoihin. Samalla moni uimahalli, jäähalli, liikuntahalli ja urheilukenttä on saapunut elinkaarensa ehtoopuolelle, koska kiivaimmat rakentamisen vuodet ajoittuivat 80-luvulle. Näin on käynyt myös Kuusamossa.
Tulevina vuosina käydään rajanvetoa sen suhteen, kuinka paljon palveluja pystytään tarjoamaan verovaroin eli näennäisesti kuluttajalle lähes ilmaispalveluna. Todennäköisesti käyttäjien maksama omavastuu kasvaa, mikä voi ohjata ihmisten harrastustottumuksia uusiin ja yllättäviin suuntiin.