Euroopan parlamentin ympäristö- ja budjettivaliokuntien edustaja Nils Torvalds (rkp) kertoo Kuusamossa, että melkein metsättömille hollantilaisille on vaikea selittää Suomen pohjoisen metsätyypin tuhoutuvan metsäpaloissa, jos metsä jätetään hoitamatta. Torvalds on Rukalla Maailman biotalousfoorumin puhujana.
– Hoitamaton boreaalinen metsä palaa. Kanadassa paloi juuri miljoona hehtaaria metsää ja Venäjällä yksin heinäkuussa neljä. Pelkkä suojelu ei toimi ilmastonmuutoksen ehkäisyssä, jos tätä ei ymmärretä.
Koska metsäpalo päästää puiden keräilemän hiilen ilmakehään, on juuri palojen torjunta tärkeää ottaa huomioon, kun puhutaan metsän hiilinieluista. Hiilinieluna puuta pidetään, kun se sitoo metsässä tai vaikkapa hirsitalon seinän nurkassa kasvihuoneilmiötä aiheuttavaa hiiltä.
– Metsän kehitys on muutenkin sellainen, että alussa se toimii hiilinieluna, mutta kun se tulee tiettyyn ikään, se ei voi enää toimia. Me voimme kehittää metsiämme hiilinieluina hoitamalla metsää. Jos ei hoideta, metsä syttyy jonakin päivänä tuleen. Tätä on vaikea selittää tuolla Euroopassa, sanoo unionin parlamentaarikko.
Torvalds kuvailee, kuinka Suomeen huolellisen metsänhoidon takia tehdyt metsäautotiet mahdollistavat metsäpalojen nopeat sammutukset. Metsäautotiet puuttuvat Torvaldsin mukaan usein pahimmilta paloalueilta.
Torvalds sanoo myös, että kun luonnonsuojelijat puhuvat luonnon monimuotoisuuden puolesta, jää usein huomaamatta, että pohjoisen metsätyypin monimuotoisuus on vähäistä.
– Pohjoinen boreaalinen metsä on biologisesti aika nuorta. Se tarkoittaa, että myös biodiversiteetti on vasta vähäistä.
Torvalds perustelee, että jääkausi mylläsi Suomen ja pohjoisen biologisessa mielessä ihan äsken.
Myös Keski-Euroopan lehtipuumetsät ovat hänen mukaansa paljon monimuotoisempia kuin Suomen havupuuvaltaiset metsät.
Kun esimerkiksi kansalaisjärjestö Greenpeace vetoaa monimuotoisuuteen ja nyt Rukalla vaatii Suomen lisäävän suojelemansa pinta-alan määrää, Torvalds vastaa vertauksella.
– Sellainenkin vertaus on esitetty, että yksi hehtaari Brasilian sademetsää sisältää enemmän monimuotoisuutta, kuin koko Saksan alue.
Torvalds arvioi Greenpeacen esittävän arvioitaan yläkanttiin.
– Heidän on pakko asettaa vaatimuksiaan vähän yläkanttiin. Toki he ovat tehneet hyvää työtä esimerkiksi Brasiliassa, mutta kyllä he löytävät myös asiansa kympin arvoisesti hoitaneista maista jotain, jota pitäisi vielä parantaa.
Lue lisää Koillissanomien näköislehdestä.
Kiitän Kuusamon kaupungin aktiivisuutta Maailman biotalousfoorumin kiinnittämisessä Kuusamoon. Kuusamolle tuleva huomioarvo ja nimen näyttö ovat tärkeätä, kun paikkakunnan leipäbrändit ovat luonto ja ikihongalta vielä vivahtava puujaloste.
Brändi on semmoinen, että sen perään tulee aivoissa lisää merkitsijöitä, alitajuisia ketjuja. Saattaa tunnustaa, että ajatus lähtee ”itsestään” kulkemaan Kuusamo -sanasta vaikka näin: ”puhdas luonto”, ”metsä”...
Kuusamon brändi on maan mahtavimpia, eikä enää aivan merkityksetön kansainvälisesti. Arvon ymmärtävät suuryritysten markkinointi-ihmiset. Mikäpä mukavampaa entisille sellunkeittäjille, kuin yhdistää uuteen biotalous-sanaan Kuusamon vahva brändi.
Kuusamo saa näkyvyyttä ja biotalous ympäristöleimaa, lausutaanhan sen pyrkimykseksi kierrätystä ja sivuvirtojen hyödyntämistä.
Ei pidä uskoa Kuusamon ”kuluvan”, jos järjestäjä yrittää kilpailutella jotain toista paikkakuntaa pitopaikaksi.
Kummankaan etu ei ole sössiä hyvin alkanutta brändityötä paikkakunnan vaihdoilla.
– Jani Väisänen