Lomakeskus Himmerkin yrittäjäpariskunnan Reijo ja Helvi Lanton kengät tapaavat Kitkajärven jäältä vettä heti rannassa. Heikoille jäille ei tee mieli.
Lantot tulivat Himmerkiin vuonna 2000. Sen jälkeen on ilmastonmuutosta kuvaavana hyvänä mittarina toimiva Oulankajoen jäässäolokausi lyhentynyt noin kaksi viikkoa.
Ilmastonmuutoksella on täällä suomalaisessa väli-ilmastossa Koillismaan ylängöllä sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia.
– Himmerkissä sesonki alkaa nykyisin yleensä joulukuun alussa. Silloin moottorikelkkailun ja verkkokalastuksen tapaiset ohjelmapalvelut jäällä ovat vaikeuksissa, Lantot sanovat.
Viime vuonna ensimmäiset sesonkiasiakkaat joutuivat kelkkailun sijasta siirtymään poroajelupaikalle autolla. Himmerkin talvikävijät ovat valtaosin Hollannista ja Italiasta.
Kestävästä toiminnasta on tullut markkinointikeinokin yrityksille ja kunnille.
Himmerki on monen posiolaisen matkailuyrityksen tavoin mukana hankkeessa, jossa tavoitellaan Green Key -merkkiä. Merkki kertoo, että kohde on sitoutunut henkilöstön ja asiakkaiden ympäristötietoisuuden kasvattamiseen, energian- ja vedenkäytön tehostamiseen ja majoitustoiminnan ympäristörasituksen pienentämiseen.
Mielikuvat ja maine ovat matkailulle vähintään yhtä merkittäviä kuin luonnonympäristö, sää ja ilmasto, sanoo erikoistutkija, dosentti Seija Tuulentie Luonnonvarakeskuksesta.
– Tämän alkutalven varauksissahan näkyy viime vuoden lumettomuus. Toisaalta vuoden takaisen Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportin myötä ihmisten ilmastotietoisuus on noussut uudelle tasolle, ja se voi vaikuttaa jonkin verran kuluttajien käyttäytymiseen, ehkä etenkin eurooppalaisten matkailijoiden.
Muutkin alat muokkaavat toimintaansa ja viestintäänsä. Esimerkiksi Kuusamon Juusto ilmoittaa verkkosivuillaan tuntevansa maidontuotannon ympäristövaikutukset ja haluavansa tehdä vastuullisia valintoja ympäristön puolesta.
Ilmaston lämpenemistä pidetään syynä esimerkiksi säänvaihtelujen voimistumiseen, sadannan muutoksiin ja tuhohyönteisten leviämiseen uusille alueille. Maanviljely, metsätalous ja kalastus ovat kärsimässä.
Vuodesta 2008 päätoimisena kalastajana työskennellyt kuusamolainen Juha Korhonen on jo nähnyt muutoksia.
- Paksumpi lumikuorma varsinkin alkutalvesta tekee keliolot järvellä haastavammaksi, Korhonen toteaa.
- Tuulet vaikuttavat järvillä liikkumiseen, oli sulaa vettä tai jäätä.
Metsätaloudessa on paineita esimerkiksi lisätä metsäkoneiden kantavuutta. Ilmastonmuutos panee harkitsemaan metsänviljelyaineiston alkuperää ja puulajien valintaa.
- Roudan puuttuminen tai vähyys vaikeuttaa talviteiden tekoa, ja kustannukset lisääntyvät. Korjuu aiheuttaa juuristovaurioita kuusikoilla ja rämeillä, jos lunta ei ole tarpeeksi suojana, sanoo johtaja Antti Härkönen Metsänhoitoyhdistys Koillismaasta.
Lämpeneminen toisaalta lisää puiden kasvua ja parantaa siemensatoa.
Luo lisää keskiviikon 20.11. Koillissanomista tai näköislehdestä.
CO2-päästöt Koillismaalla
Päästöt viikolla 44 ekvivalenttitonneina (ekvivalenttitonni: suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta).
Kuusamo 2241 tCO e, asukasta kohden 134 kg.
Osuudet: tieliikenne 27 %, erillislämmitys 20 %, maatalous 16 %, kaukolämpö 16 %, sähkölämmitys 9 %, muu sähkönkulutus 9 %, jätehuolto 3 %.
Taivalkoski 526 tCO asukasta kohden 119 kg.
Osuudet: tieliikenne 42 %, maatalous 22 %, erillislämmitys 18 %, sähkölämmitys 6 %, muu sähkönkulutus 7 %, jätehuolto 4 %, kaukolämpö 1 %.
Posio: 606 tCO e, asukasta kohden 159 kg.
Osuudet: maatalous 36 %, tieliikenne 27 %, erillislämmitys 22 %, sähkölämmitys 6 %, muu sähkönkulutus 6 %, jätehuolto 3 %, kaukolämpö 0,3 %.
Lähde: www.co2-raportti.fi
Matkailuakin palvelevan rautatien saaminen Koillismaalle Kuusamoon asti on jäänyt iäisyyskysymykseksi, eikä junayhteyden palautumisesta Taivalkoskellekaan ole toiveita.
Väylävirasto suunnittelee Ylä-Kainuun heikkokuntoisen radan peruskorjaamista Kontiomäestä Hyrynsalmelle tai Pesiönkylään asti raakapuukuljetusten tarpeisiin.
Tänä vuonna valmistuneessa hankearvioinnissa peruskorjaamista Taivalkoskelle asti ei pidetty toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona. Matkailun näkökulmaa arvioinnissa ei ollut mukana.
Kontiomäen-Taivalkosken välillä ajettiin henkilöjunia säännöllisesti vuoteen 1982 asti ja kokeiluna Winter Rail -hiihtojunia kolmena talvena 1988-1991. Pesiönkylän ja Taivalkosken välisen radan tavaraliikenne loppui ja rataosan kunnossapito päättyi vuonna 2004.
Erikoistutkija Seija Tuulentie sanoo, että junaliikenteeseen panostaminen Suomessa kannattaisi, kun lähimatkailun ja kotimaan matkailijoiden merkitys lisääntyy.
Viime vuonna Kuusamon matkailun rekisteröidyistä yöpyjistä noin 154 000 eli neljäsosa oli ulkomaalaisia.