Ime­tys­viik­ko lä­hes­tyy – oletko valmis? Ver­tais­ryh­mäs­tä tukea: ”Ei mikään ime­tys­fa­naa­tik­ko­jen ryhmä”

Nina Kylli (vas.), Rosa Palmgren ja Mari Hietala rohkaisevat uusia äitejä ja raskaana olevia mukaan imetystukiryhmän toimintaan. Lapset Tilma Nevanperä, Nea Kylli ja Niilo Hietala tykkäävät leikkiä kerhopaikan leluilla.

Kuva: Mikko halvari

Samassa elämäntilanteessa olevien äitien vertaistukea, leikkiseuraa lapsille, tietoa ja ajatuksia imetyksestä, rentoa jutustelua ja yhdessä kahvittelua. Kaikkea tätä on tarjolla kaksi kertaa kuukaudessa Kuusamossa kokoontuvassa imetystukiryhmässä.

Alati kasvava osanottajamäärä kertoo, että puolitoista vuotta toiminut ryhmä on osoittanut tarpeellisuutensa, kertoo imetystukiäiti Rosa Palmgren. Avoin vertaisryhmä on suunnattu kaikille imetyksestä kiinnostuneille.

– Yllättävän paljon ollaan saatu väkeä mukaan. Se on aivan mahtava juttu ja kysynnän vuoksi ollaankin lisätty kuukausittaisia tapaamiskertoja yhdestä kahteen kertaan.

Ryhmässä voi kertoa ja kuulla ajatuksia ja kokemuksia kaikesta imetykseen liittyvästä. Tai voi tulla vaikka vain kuuntelemaan toisten kokemuksia imetykseen ja lapsiarkeen liittyen.

Kuusamon imetystukiäiteinä toimivat Palmgren ja Nina Kylli toivovat, että yhä useampi uskaltautuisi mukaan vertaisryhmän tapaamisiin. Kynnys halutaan pitää matalana, tai mielellään sitä ei nähtäisi lainkaan.

– Me ei todellakaan olla mikään imetysfanaatikkojen ryhmä, vaan mukaan toimintaan ovat kaikki tervetulleita. Ei tarvitse imettää voidakseen tulla mukaan, vaan esimerkiksi pulloruokinta on aivan yhtä hyvä juttu. Kaikki ovat tervetulleita, olipa imetys sitten suunnitelmissa, parhaillaan menossa tai jo takanapäin, olipa sitten imetetty tai pulloruokittu.

Ryhmässä saa vertaistukea kaikenlaiseen imetykseen ja ryhmään voi mennä käymään missä vaiheessa imetystä vain. Koulutetuilla tukiäideillä on oman kokemuksen lisäksi myös paljon tietoa ja kunnioittava suhtautuminen perheen omiin valintoihin.

– Haluttaisiin kannustaa erityisesti raskaana olevia tulemaan mukaan. Imetystietoutta olisi hyvä saada jo lasta odottaessa. Synnytys voi joskus tulla eteen yllättävänkin nopeasti ja olisi hyvä olla imetyksestä jonkin verran tietoa jo etukäteen. Synnärillä toki opastetaan myös, mutta se vaihtelee kovasti riippuen henkilökunnan kiireistä, Kylli kertoo.

Vertaisryhmässä ollaan keskusteltu muun muassa yösyötöistä ja niiden vähentämisestä, unesta, imetyksen lopettamisesta sekä miten saa maito riittämään. Imetys voi olla ihanaa, mutta välillä myös kamalaa. Toisaalta moni äiti voi kokea huonommuutta, jos imetys ei syystä tai toisesta onnistu.

– Imetyksen kanssa ei kannata jäädä yksin. Tietoa ja tukea on tarjolla, Palmgren rohkaisee.

Imetystukiäitien lisäksi vertaisryhmän toimintaa vetää viisi aputukiäitiä.

Tukiryhmä kokoontuu vuorotellen Nilon kerhopisteellä ja PerhePesällä. Osassa tapaamisia on tietty teema ja osassa kahvitellaan ja puhutaan vapaamuotoisesti. Esimerkiksi 16.10 tapaamisessa aiheena on Pienen ihmisen ensimmäiset päivät.

Imetystukiryhmä toimii valtakunnallisen Imetyksen tuki ry:n alaisuudessa.

Imetystukiryhmä tekee toimintaansa tutuksi ensi viikolla vietettävän Imetysviikon aikana.

Tukiryhmän jäseniä on tavattavissa neuvolalla ensi viikon maanantaina aamupäivästä. Keskiviikkona imetystukiryhmä on tavattavissa aamupäivästä MLL:n perhekahvilassa Porkkapirtillä sekä kirjastolla iltapäivästä yhdessä neuvolan väen kanssa. Maitokahvila kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 2.10. kello 17 Nilon kerhopisteellä.

Tänä vuonna imetysviikon teemat käsittelevät imetyksen vaikutuksia äitien ja vauvojen terveyteen ja selviytymiseen globaalisti, ruokaturvaan sekä ilmastonmuutokseen. Imetyksen hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin korvikeruokinnan.