Kuusamon terveyskeskuksesta kerrotaan, että influenssa on viime viikkojen aikana kaatanut potilaita sänkyyn ja tämä on näkynyt myös terveyskeskuksen ensiavussa.
Norovirusta sen sijaan ei ainakaan vielä ole todettu, eikä osastollakaan ole sairaanhoitaja Irene Törmälän mukaan ollut yhtään eristystä noroviruksen vuoksi.
– Päivystyksessä on kyllä käynyt jonkin verran vatsatautisia, mutta heidät on voitu lähettää kotiin jatkohoitoon. Tällöin potilaalta ei edes oteta näytettä noroviruksen toteamiseksi, päivystyksen vastaava hoitaja Teija Heikkinen kertoo.
Kokemuksesta voidaan ennustaa, että kun vilkas hiihtolomakausi alkaa, niin myös erilaiset taudit aktivoituvat mukaan lukien norovirus.
Taudin oireisiin kuuluvat oksennus, ripuli, vatsakivut ja usein kuume. Tautia esiintyy Suomessa joka talvi, mutta vuosittainen vaihtelu on verrattain suurta.
Influenssa ja sen jälkitauti pneumokokki tarttuvat pisaratartuntana aivastamisen, yskimisen, kättelyn ja suukontaktin välityksellä. Pneumokokki on yleinen keuhkokuumeen, aivokalvotulehduksen ja vakavan yleisinfektion aiheuttaja. Norovirus tarttuu herkästi ihmisestä toiseen ja aiheuttaa tautiryppäitä. Tartunnan voi saada myös pinnoilta, joita sairas on koskettanut. Esimerkiksi valokatkaisijat ja ovenkahvat ovat oivallisia taudin levittäjiä. Julkisissa tiloissa, joissa väkeä on runsaasti liikkeellä, virus lähtee erittäin helposti leviämään. Tällaisia ovat esimerkiksi kauppakeskukset.
Noroviruksen itämisaika on lyhyt, yleensä 12 tunnista kahteen vuorokauteen. Oireet loppuvat yleensä lähes yhtä äkillisesti kuin ovat alkaneetkin. Niiden kesto on tyypillisesti 1–3 vuorokautta. Käytännössä tartuttavuus päättyy heti, kun varsinainen ripuli loppuu.
Vatsatautiin, jonka norovirus on aiheuttanut, ei ole olemassa lääkehoitoa. Tärkeintä on pitää huolta riittävästä nesteen nauttimisesta. Taudin diagnoosia varten lääkäriin ei tarvitse lähteä, jos oireet ovat tyypilliset. Usein lähiympäristössä on joku muukin sairastunut samankaltaisin oirein. Pneumokokkibakteerin aiheuttamia sairauksia hoidetaan antibiootein, influenssaa oireitten mukaan.
Huolellinen käsienpesu vähentää virusten määrää merkittävästi. Tämä pätee norovirukseen, influenssaan ja pneumokokkiin. Siksi kädet tulee pestä aina vessasta lähtiessä ja ennen ruokailua runsaalla lämpimällä vedellä ja saippualla. Käsien kuivaaminen pesun jälkeen lisää tehoa. Desinfektioaineet eivät hävitä virusta käsistä ja pinnoilta yhtä tehokkaasti kuin saippuapesu, eikä niiden käyttö korvaa pesemistä.
Noroviruksen säilyminen taudinaiheuttamiskykyisenä riippuu ulkoisista olosuhteista. Vaikka virusten määrä pinnoilla vähenee jo tuntien kuluessa, norovirus voi säilyä hengissä ympäristössä useita vuorokausia. Siksi huolellinen vessan, hanojen ja kosketuspintojen siivous klooripohjaisilla siivousaineilla on tarpeen sairastuneen kodissa.
Influenssaa ja pneumokokkivirusta vastaan kannattaa ottaa rokotus. Influenssarokotus tulee ottaa ennen vuoden vaihdetta, mutta pneumokokkirokotuksen milloin vain. Influenssarokotus tulee ottaa joka vuosi, koska viruskannat vaihtelevat vuosittain, kun taas pneumokokkirokotuksen teho kestää vuosia. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL suosittaa pneumokokkirokotuksia henkilöille, jotka kuuluvat lääketieteellisiin riskiryhmiin.