IS: Elätti, vilkas libido, it­se­tu­hoi­suus, nousu me­nes­tys­kir­jai­li­jak­si – Pei­li­ku­va Kalle Pää­ta­los­ta nostaa esiin yk­si­ty­se­lä­män kaikki puolet

Kalle Päätalolle kehittyi seksivietti, joka johti kivuliaisiin sukupuolitauteihin ja lukuisiin salasuhteisiin – ”Tämä lienee minun heikoin kohtani”, otsikoi Ilta-Sanomat artikkelin Kallio-poika - Peilikuvassa Kalle Päätalo -uutuuskirjasta. Elämäkerran on kirjoittanut kirjailija Antti Heikkinen. Kirja perustuu Päätalon tyttären Riitta Päätalon, sukulaisten, ystävien, työkavereiden ja aikalaisten haastatteluun. 346-sivuinen elämäkerta piirtää kuvan miehestä, joka ehti uskomattoman paljon.

Kalle Päätalon tie suomalaisen autofiktion kuninkaaksi ei ollut helppo, kertoo IS. Jo 34-vuotiaaksi mennessä Kalle Päätalo oli kokenut vaikean lapsuuden, kärsinyt itsetunto-ongelmista, kivunnut a-luokan metsätyömieheksi, haavoittunut sodassa, kärvistellyt sukupuolitaudeissaan, mennyt naimisiin lähes tuntemattoman naisen kanssa, yrittänyt tappaa itsensä, opiskellut rakennusmestariksi ja rakentanut omin käsin rintamiestalon.

IS:n jutun pääset lukemaan kokonaisuudessaan tästä

”Kalle Päätalo tuli kerran sanoneeksi ystävälleen, että eniten hän elämässään katui naimatta ohitseen livahtaneita naisia”, Antti Heikkinen kirjoittaa kirjassa.

Päätalo kirjoitti sukupuolitaudeistaan avoimesti. Seksivietti on Heikkisen mukaan yksi Päätalon tuotannon keskeisimmistä teemoista. Kirjoissaan Päätalo mietti syitä libidonsa vilkkauteen. Kirjeessään 8. toukokuuta 1955 hän kirjoitti: ”Tämä lienee minun heikoin kohtani”. Päätalo uskoi seksiviettinsä johtuvan ilottomasta ja yksinäisestä nuoruudestaan. Myös sodasta.

Taivalkoskella 1919 syntyneellä Päätalolla oli traumaattinen lapsuus. Hermanni-isä sairastui henkisesti 1931 ja joutui mielisairaalaan. 12-vuotias Kalle, kahdeksasta lapsesta toiseksi vanhin, joutui elättämään perhettään.

Kalle Päätalon syntymästä tulee marraskuun 11. päivä 100 vuotta.