Pääkirjoitus
Talouselämä -lehden vuosittaisessa vertailussa kuusamolainen Pölkky Oy nousi sijalle 335, kun edellisvuonna sijoitus oli 414. Kasvu taustalla on yritysosto. Pölkky osti UPM:n Kajaanin sahan vuonna 2012.
Talouselämä toteaa arviossaan, että Suomen itsenäisten sahojen rakennemuutoksessa Virranniemen sukuyhtiö on ollut järjestelijä eikä kohde. Pölkky on uskaltanut kasvaa.
Pölkyn liikevaihto vuonna 2013 oli 152,8 miljoonaa euroa, mikä oli 35 prosenttia edellisvuotta suurempi. Voimakkaasta kasvusta huolimatta yritys omavaraisuusaste ja nettovelkaantuneisuus on tyydyttävällä tasolla.
Listan mukaan Pölkky on Suomen kolmanneksi suurin puutuotealan yritys. Heinolalainen Versowood ja kärköläläinen Koskitukki ovat sitä suurempia. Yritykset ovat Pölkyn tapaan sukuyhtiöitä.
Talouselämä -lehden vertailussa 500 suurimman yrityksen joukkoon pääsi 18 pohjoissuomalaista yritystä. Suurin on oululainen Osuuskauppa Arina (87. sija), jonka liikevaihto oli 720 miljoonaa euroa vuonna 2013.
Pölkkyä suurempia olivat lisäksi kelkoistaan tunnettu BRP Finland (Rovaniemi), Pohjolan Maito (Haapavesi), Oulun Energia, Electrobit (Oulu), Wetteri (Oulu), kaivosyhtiö Agnico-Eagle Finland (Kittilä), Scanfil EMS (Sievi), Osuuskauppa Maakunta (Kajaani), Polar Electro (Kempele) ja J Kärkkäinen (Ylivieska).
Listaa silmäilemällä näkee, että Pohjois-Suomi nojaa vähittäiskauppaan, metalli- ja elektroniikkateollisuuteen sekä puutuotteisiin. Valtakunnan mittakaavassa suuret yritykset ovat harvassa.
Yritysten tuloksista kannattaa olla kiinnostunut, sillä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on suoraan sidoksissa yritysten kykyyn tehdä voittoa ja työllistää. Koillismaalle erityisen tärkeitä ovat kasvolliset perheyritykset, joiden toiminta on monessa suhteessa ennustettavampaa kuin pörssiyhtiöiden.
Yritysten tulosten perusteella taloudellinen ankeus jatkuu, mikä edelleen lisää painetta julkiseen talouteen. Ilkeä kierre olisi saatava katkaistua.