Pääkirjoitus

Itä­ra­jal­la tar­vi­taan venäjän kieltä

Venäjän kielen kerhossa. Kuusamossa venäjän kieli tulee valinnaisaineeksi peruskoulussa lukuvuoden 2011 alusta.
Venäjän kielen kerhossa. Kuusamossa venäjän kieli tulee valinnaisaineeksi peruskoulussa lukuvuoden 2011 alusta.
Kuva: Helena Matila

Kielikiista leimahti valloilleen pääministeri Mari Kiviniemen (kesk) ehdottaessa pakkoruotsin vaihtamista venäjään itärajan kunnissa. Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) ei lämmennyt hallituskumppanin esitykselle, vaan sanoi, ettei kannata kokeilun aloittamista.

Virkkunen totesi, että kysymys ruotsin kielen aseman muuttamisesta on hyvin laaja ja koskee perusopetuksen ohella koko koulutusjärjestelmää. Ongelmana on, että ruotsin kielen taidon puute sulkee nuorelta tiettyjä opiskelusuuntia ja ammatteja. Jos seitsemäsluokkalaisena koululaisena valitsee ruotsin sijaan venäjän, valmiudet jatko-opintoihin heikkenevät nykykäytännön mukaan.

Toisella asteella tarvitaan molempia kotimaisia kieliä. Yliopistosta ei voi valmistua, jos ei suorita niin sanottua virkamiesruotsia.

Venäjän kielen asema on ollut esillä myös Koillismaalla. Kansanedustaja Tuomo Hänninen esitti kevättalvella Koillissanomien haastattelussa, että Kuusamo voisi toimia venäjän kielen kokeilukuntana.

Samaan hengenvetoon Hänninen kuitenkin totesi, että todennäköisesti venäjän kielen asemaa ei voida vahvistaa ruotsin kustannuksella. Hänninen oli mukana opetusministerin nimeämässä perusopetuksen tuntijakoa pohtineessa työryhmässä.

Viime kesänä venäjän asemaa vahvistettiin ottamalla kielen opetus peruskoulun opetussuunnitelmaan Kuusamossa. Työryhmä valmistelee venäjän kielen opetuksen aloittamista Kuusamon peruskouluissa ensin kerhotoimintana ja lukuvuoden 2011 alusta valinnaisaineena kahdeksasluokkalaisille.

Aloitteen tekivät Nilonkankaan koulun kehittämistyöryhmän vanhemmat sekä neljän yrityksen edustajat. He aivan oikein huomauttivat, että venäjän kielen ja kulttuurin taitamisella on suuri merkitys tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Toisen kotimaisen kielen asemalla on vahva perustuslaillinen suoja, jolle on pitkät historialliset perusteet ja perinteet. Ruotsin kieli on tärkeä, mutta niin on venäjä itärajan kunnissa, ja saksa eurooppalaisena valtakielenä.

Ongelmana on, että kaikkea tarpeellista ja tärkeää ei voida tunkea koululaisten muutenkin teoriapitoiseen opiskeluun. On tehtävä valintoja. Kuka valitsee: oppilaat ja heidän vanhempansa vai yhteiskunta heidän puolestaan?