Me allekirjoittaneet Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat sekä maakuntaliitot esitämme kohteliaimmin oheisen kannanoton itärajan rajanylityspaikkojen palvelutason turvaamiseksi.
Itärajan kaikkien rajanylityspaikkojen aukioloajat ovat parhaillaan arvioitavana virkamiesvalmistelussa. Sisäministeriö, Rajavartiolaitos ja Tulli käyvät neuvotteluja mahdollisista aukioloaikamuutoksista, jolloin aukioloaikoja joko supistettaisiin tai luovuttaisiin jopa kokonaan nykyisten ympärivuorokautisesti auki olevien ylityspaikkojen yöaukiolosta. Perusteena aukiolotarkastelulle on esitetty Rajavartiolaitoksen määrärahojen niukkuus ja tarve siirtää henkilöstövoimavaroja maastorajavalvontaan. Rajavartiolaitos on joutunut toimeenpanemaan jo mm. vuosien 2013-2017 sopeuttamisohjelman mukaiset 28 miljoonan euron säästötoimenpiteet, joiden lisäksi nyt on esitetty 15 miljoonan euron lisäsopeutustarvetta vuosille 2017-2020.
Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat sekä maakuntaliitot esitämme yhteisenä kannanottona, että rajanylityspaikkojen aukioloaikoihin ei tehtäisi muutoksia. Lähtökohtana on jatkossakin oltava sekä henkilö- että tavaraliikenteen palvelu mahdollisimman joustavasti nykymuotoisella palvelutasolla. Ymmärrämme hyvin haastavasta valtion taloustilanteesta johtuvat paineet tarkastella myös ylityspaikkojen aukioloa, mutta vetoamme maan hallitukseen rajaviranomaisten toimintamäärärahojen turvaamiseksi siten, ettei aukiolorajoituksia tarvitse ottaa käyttöön.
Aukiolorajoituksista aiheutuisi huomattavaa haittaa elinkeinoelämälle, yritysten kilpailukyvylle, kansalaisille ja aluekehitykselle rajan molemmin puolin. Myös Suomen valtiontalouden kannalta rajoitusten kokonaisvaikutus olisi hyvin todennäköisesti negatiivinen. Jos aukioloaikoja ryhdyttäisiin Suomen aloitteesta rajoittamaan, paluu takaisin aiempiin aukioloihin voisi olla vaikeaa ja varmuudella mutkikkaiden neuvotteluiden ja pahimmillaan vuosikausien työn takana.
Aukioloaikojen rajoitus:
-vaikuttaisi haitallisesti Itä- ja Pohjois-Suomen vetovoimaan investointikohteena, rajaliikenteestä riippuvaisten yritysten investointisuunnitelmien toteutumiseen ja uusien yritysten rekrytointiin,
-vaikeuttaisi ja ruuhkauttaisi erityisesti raskaan liikenteen kuljetuksia ja synnyttäisi lisäinvestointipaineita kuljetuskalustoon ja varastointiin heikentäen siten yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä,
-vaikeuttaisi Suomen ja Venäjän välisiä sekä myös laajemmin Barentsin alueen ja esimerkiksi Kiinasta Suomen kautta Eurooppaan kulkevan tavaraliikenteen kuljetuksia ja tulevaisuudenmahdollisuuksia,
-haittaisi palvelu- ja matkailuliiketoimintaa rajan molemmin puolin,
-heikentäisi liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta, kun ylityspaikoille johtaville väylille syntyisi ”jojo-ilmiötä”, kiirehtimistä, ylinopeuksia ja vaarallisia ohituksia,
-vaikeuttaisi viranomaisyhteistyötä mm. pelastustoiminnassa,
-olisi nykyisessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa negatiivinen signaali eristäytymisestä.