Tämä koskee Torankijärveä, joka minun saamieni tietojen mukaan on ollut tosi hyvä kalavesi. Ja mainitsenpa tähän yhden lajin. Se on siika. Toranki kun oli puhdasvetinen, sen pohjavesirakenne oli hyvä kasvualusta myös kalastolle. Siiat olivat tosi hyvän kokoisia, ja muutkin kalalajit.
Mennäänpä ajassa vähän eteen päin. Kun väestö kasvoi, niin saastemäärätkin kasvoivat. Entinen saasteiden puhdistamo kävi köykäiseksi tehoiltaan ja Torankijärvi saastui. Silloin olisi pitänyt päättäjien huomata, että jotain on tehtävä, ja heti, asian kuntoon saamiseksi, sillä aika vain pahensi tilannetta.
Olen seurannut tilannetta neljäkymmentä vuotta. Tilanne ei kun pahenee.
On tehty ympäri rantaa hieno virkistysreitti, josta on hieno vesistönäkymä. Se kyllä on hieno juttu, mutta se järven saastuttaminen vielä lisää on minun mielestä täysin paha.
Olen ihmetellyt niitä, jotka ovat ostaneet osakkeita niistä kerrostaloista, joissa on hieno järvinäkymä. Osakkeitten arvot varmaan nousisi, kun näkymä olisi puhtaaseen vesistöön.
Olen käynyt usein kesäisin kävely- ja pyörälenkillä Kitroninpurolta sinne puhdistamon lähelle. Olen mietiskellyt, että miten päättäjät, Kuusamon keskustassa asuvat ihmiset, ovat päästäneet vesistön noin huonoon kuntoon. Siinä ei oikein saa vesilintu enää takapuolta märäksi. (Saan tästä viimeisestä lauseesta kyllä valehtelijan leiman määrätyiltä tuttavilta, mutta se ei vaikuta minun elämää.)
Haluanpa kertoa tästä kuusamolaisten yhteishengestä tässä puhdistamoasiassa. Kun kehitys on kulkenut vauhdilla eteen päin, merivedestä voi puhdistaa juomavettä. Niin ei kai yhden Kuusamon jätevesiä ole niin paljon, ettei niitä saada puhtaana vesistöön.
On ollut hyviä ehdotuksia, että asiat saadaan kuntoon, mutta kun se talvisodan yhteishenki, se kokonaisuus, puuttuu. Talossa, jossa asuu viisihenkinen perhe, on olohuoneen lattialla roska. Jokainen kävelee siitä ohi ja mainitsee siitä, mutta ei tee mitään sen hyväksi, että ottaisi sen pois. Roskasta puhuvat kaikki, kukaan ei tee mitään, kaikki jää puheasteelle.
Tässä puhdistamoaisassa on ollut henkilöitä, jotka ovat yrittäneet tosissaan viedä asian päätökseen. Sitten törmätään niihin valittajiin, joille asiat eivät sovellu. Valitukset voivat kestää pitkäänkin, ja tehokkaamman puhdistamon laitto on venynyt ja vanunut monta monituista vuotta. En vaivaannu laskemaan kuinka monta vuotta asiat ovat olleet vireillä, mutta moni kuusamolainen sen varmasti muistaa ihan tarkalleen. Ainakin päättäjät, jotka ovat olleet asioissa mukana.
Kirjoittelin näitä ajatuksia kello 4-5 marraskuussa 28. päivänä, kun luin päivän Koillissanomista, että Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toimitusjohtajaksi tulee uusi henkilö. Onnea! Onnittelut!