Pudasjärvellä Iijoessa olevaa jää- ja hyydepatoa on lauantain aikana kartoitettu ja siihen on yritetty tehdä väylää kaivinkoneella.
Pato on pahimmillaan useita satoja metriä pitkä Pudasjärven taajaman kohdalla valtatien sillan yläpuolella Kurenkoskessa.
Pato on kuitenkin niin pitkä ja kova, että väylää ei pystytä tällä hetkellä puhkaisemaan. Padon yläpuolella sulaan jokeen muodostuu lisäksi koko ajan hyydettä.
Vesi pääsee kuitenkin virtaamaan padon läpi ja tällä hetkellä veden pinta ei padon yläpuolella nouse eikä padosta tällä hetkellä ole vaaraa.
Tilannetta kuitenkin seurataan tiiviisti ELY-keskuksen ja pelastuslaitoksen toimesta.
Aiemmin Ely-keskus kertoi, että Iijokeen Pudasjärven kaupungin alueelle Kurenkosken alaosaan on muodostunut massiivinen jää- ja suppopato. Pato on tukkinut joen virtauksen osittain. Vesi on noussut pääuomasta alaville alueille ja se uhkaa kastella alimpia rakennuksia alueella.
Toimenpiteisiin padon purkamiseksi ja vesireitin avaamiseksi jokeen ryhdyttiin lauantaina.
Muihinkin Pohjois-Pohjanmaan jokiin on muodostunut viimeisen viikon aikana kovien pakkasten ja ajankohtaan nähden suurten virtaamien johdosta useita jää-, hyyde- ja suppopatoja. Vesi on noussut useissa paikoissa pelloille, metsiin ja teille.
Sauna- ja varastorakennuksia on kastunut. Vesi on noussut paikoin lähelle kesämökkien perustuksia. Toistaiseksi asuinrakennusten ei tiedetä kärsineen vahinkoja.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa jokivarren asukkaita varautumaan jää- ja hyydepatojen muodostumisiin vielä ilman jääkantta olevilla jokiosuuksilla. Hyydetilanteen arvioidaan helpottuvan ensi viikon aikana, kun jokien jääkannet ovat muodostuneet ja jokien virtaamat pienentyneet.
Hyydepato
Hyydepadon syntyyn tarvitaan kova pakkanen ja avoin vedenpinta. Veden lämpötilan pitää olla lähellä nollaa tai jopa himpun verran sen alle.
Kun vesi kylmenee se alkaa hyytyä, mikä tarkoittaa sitä, että siihen alkaa syntyä jäähiutaleita, jotka liikkuvat vedenvirtauksen mukana.
Jos vedessä on esimerkiksi roska, jäähiutaleet takertuvat siihen ja tästä syntynyt jääkokkare kerää lisää jäähiutaleita ympärilleen. Matalammassa vedessä liikkeelle lähtenyt jää saattaa takertua pohjaan tai pohjassa olevaan kiveen, jolloin jää alkaa kasvaessaan hidastaa veden virtausta.
Myös vedessä olevat kivet kerryttävät jäähiutaleista, hyytynyttä vettä ympärilleen.
Nämä kasaumat muodostavat hyydepadon. Hyyteeseen virtaava kylmä vesi kasvattaa patoa nopeasti.
Pato ei pääse purkautumaan ennen kuin vesi lämpenee taas uudelleen. Kylmällä säällä vesi lähtee etsimään uutta uomaa ja saattaa aiheuttaa tulvan.