Pääkirjoitus
Kuusamolaisten on aika miettiä, millaisen kaupunginjohtajan haluamme Timo Halosen seuraajaksi. Hakuaika päättyy ensi viikolla, jonka jälkeen nähdään saalis. Tärkeintä on hakijoiden laatu, ei heidän määränsä. Hakuprosessi testaa Kuusamon markkina-arvon. Kuinka kiinnostavana, edistyksellisenä ja avoimena luontokaupunki hakijoille näyttäytyy?
Kuusamo pärjää imagotutkimuksissa. Kaupungin maine työnantajana ja poliittinen päätöksentekokulttuuri lienevät nekin vähintään kohtuullisessa kunnossa. Halonen säästyi urallaan vakavilta yhteenotoilta luottamushenkilöiden kanssa. Toisenlaisia esimerkkejä piisaa Pohjois-Suomesta pilvin pimein viime vuosilta.
Kuuluisin lienee Kittilän tapaus, jota parhaillaan puidaan eri oikeusasteissa. Kittiläläisten epäonneksi kunnasta tulee nykyään mieleen paljon muutakin kuin Levin hiihtokeskustunnelmat. Taivalkoskella, Hailuodossa, Sotkamossa ja Kemijärvellä kunnanjohtaja on pantu tai yritetty panna viralta. Kuntakähinöiden kääntöpuolena on, että ne säikyttävät pois kyvykkäitä hakijoita. Pissatolpaksi harva haluaa vapaaehtoisesti.
Nykyaikaiseen johtajahakuun kuuluu, että hakijat testataan ja heidän taustansa tutkitaan perusteellisesti. Jäljistään jäniskin tunnetaan.
Kaupunginjohtajan valinta on valtuuston tärkeimpiä päätöksiä. Johtajan tärkein tehtävä on saattaa täytäntöön valtuuston hyväksymä kaupunkistrategia, joka ulottuu vuoteen 2021. Valittakoon hänet, joka on paras henkilö johtamaan Kuusamo kohti yhdessä asetettua määränpäätä.
Timo Halosen valtakausi kesti kaikkiaan 12 vuotta. Viimeisessä katsauksessaan Halonen kirjoittaa, että toiminnassa ja päätöksenteossa on Kuusamossa vahva elämän maku ja tekemisen meininki. Halosen mukaan Kuusamon menestys on perustunut kykyyn tehdä asioita aina hiukan eri tavalla.
Nähtäväksi jää, mitä kuusamolaiset tällä kertaa keksivät.