Katsuki Tanaka on Japanin saunaguru. Nyt mies saunoo Kuusamossa.
Tanakan mukana on myös suuri joukko Japanin sauna- ja kylpyläseuran saunafaneja, tai hard core-saunojia, kuten heistä yksi myöntää sopivaksi nimitykseksi porukalle. Oikeastaan länsimaiset sanat, tai edes intialainen sana guru, ei tavoita sitä, mitä nämä japanilaiset saunomisella tavoittelevat.
Tanaka on kirjoittanut saunasta ja piirtänyt suositun manga-sarjakuvan, Saunan tie, Sadō. Se on kuin aikidō, joka meinaa suomeksi harmonisen voiman tietä. Saunaseura on nimittänyt Tanakan saunan suurlähettilääksi.
Ryhmä kunnioittaa karismaattista saunojaa vanhalle kulttuurilleen tyypilliseen tapaan monin huomionosoituksin, hänen puhettaan kuunnellaan.
Koillissanomat saunoi ja kylpi avannossa ryhmän kutsumana vieraana. Saunominen tapahtui Isokenkäisten klubin muhevassa savusaunassa, eikä löyly loppunut.
Vaikka japanilaisten ensimmäisessä saunaryhmässä oli vain miehiä, pukeudumme kaikki uimahousuihin, sillä meitä saunottaa klubin tarjoamana saunaemäntänä Katja Vira.
Sadō:n tie ei ole japanilaisille vain jotos, jolla askelletaan vaan se on tie, joka symboloi koko elämän mittaista taivallusta. Eikä vain taivallusta vaan ankaraakin kilvoittelua dō:n sisäiseksi hallitsemiseksi. Savusaunassa vahvistetaan, että ryhmän ajattelun taustalla on pitkälti Zen-traditio. Zen-meditaatiotekniikat tyhjän mielen saavuttamiseksi sopivat hyvin suomalaisiin saunoihin, kertovat japanilaiset. Tämä johtuu siitä, että suomalaiset saunat ovat heidän havaintojensa mukaan parhaimmillaan pimeitä.
Tyypilliset japanilaissaunat sisältävä ison television. Sen nämä saunan tien kulkijat myöntävät kansansa suureksi virheeksi. He selvästi häpeävät kansansa ja Tokion Chiban teknouskoisia värivälpätyksiä, televisioiden ruutuja, saunoissaan.
Nyt he ovat tulleet saunan kotiin, Suomen Kuusamoon.
– Venäjälläkin on banjoja, mutta saunan kotimaa on Suomi, sen tiedämme ja siksi kutsumme saunaa saunaksi myös Japanissa, kerrotaan lauteilla.
Saunojat arvioivat, että Japanissa on noin 10 000 saunaa ja he viittaavat ryhmän mukana oleviin saunamestareihin, joilla on ihan oma sauna. Nousevan auringon saunoista noin puolet lämpiävät puulla.
Nyt koettavaa savusaunaa arvostetaan kovin. Se vahvistetaan voimakkain nyökkäyksin. Japanissa on vasta yksi savusauna. Se kuuluu olevan Hokkaidolla.
– Suomalainen saunakulttuuri rinnastuu Japanin teeseremoniaan, arvioi Takashi Tomioka.
Teeseremonia on sodanjälkeisen Japanin arvonsa tuntevassa kulttuurissa ehkä pyhin.
Zenin lisäksi saunojat toteavat vielä vanhempien animististen perinteiden auttavan heitä ymmärtämään, mikä suomalaisten mielestä saunassa voi olla pyhää.
– Meillä on vanhoja kuumavesilähteitä, joiden höyryssä on ajateltu asuvan henkiä, kameja, kertoo Takaya Hirooka.
Kamit vertautuvat löylyyn.
Japanilaisen löylyn henki asuu kenties vahvimpana Beppun-lahden kuuluisassa kylpyläkaupunki Beppussa.
Ryhmän viisipäiväinen reissu on suunnattu Kuusamoon, jossa saunotaan kolme päivää ja Helsinkiin, jossa saunotaan vielä kaksi päivää.
Japanin kansan arkinen saunakulttuuri periytyy pitkän ajan taakse ja kaupunkien yhteiskylpylöihin. Veden heittäminen kuumille kiville tunnetaan.
Saunan maine oli kuitenkin pitkään huono, ”siellä vain vanhat ukot istuvat ja kärsivät kipua kuumuudesta”, nuoret saunakat kertovat.
Saunamestari Tanakan avainkokemus saunomisesta syntyi, kun hän hoksasi yhdistää saunan kuumuuteen vedessä vilvoittelun. Sauna ja vilvoittelu voi tuoda tunteen tavoittelemisen arvoisesta, jostakin jonka avulla saunan tietä voi tavoitella.
Yli-Heikinjärven avanto savusaunan edessä on japanilaisten savusaunareissun kohokohta.
He puljaavat vedessä pitkiäkin aikoja. Vesi on kylmää. Se laukaisee jännityksen niskasta.
– Tämä on vuoristorata! Meillä Japanissa uimavedet ovat kymmenen tai viisitoista astetta. Nyt päästään vauhtiin, kehuu Yoshitaka Nishto näyttäen käsillään vuoristoradan syöksyä.
Matkailuväen toiveissa on, että Kuusamosta syntyy japanilaisille saunan mekka ja saunan tien kulkijoita saapuu Kuusamoon lisää. Ryhmässä oli vain yksi kutsuvieras, manga-taiteilija Tanaka. Kaikki muut maksoivat pyhiinvaelluksensa Kuusamoon itse.
Japanilaisten Kuusamon vierailua koordinoiva Ruka Adventuresin myyntineuvottelija Kristine Prude kertoo, että saunamatkailijoista odotetaan uutta segmenttiä Koillismaan matkailuun.
– Kovasti toivotaan, että Japanista tulee lisäryhmiä.
