Kiitos kutsusta saapua Kuusamoon pitämään puhetta kaupunkinne 150-vuotisjuhlissa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun vierailen näillä seuduilla. Mietin tänne tullessani, että minkä vuoksi olen aiemmin täällä käynyt. Käyntejä muistin monia, mutta syitä vain kaksi. Toinen syy on ollut liikunta tai vapaa-ajan viettäminen näillä seuduilla. Toinen syy on ollut sitten joku työtehtäviin liittyvä vierailu. Niin kuin tänäänkin.
Omakohtaisista kokemuksista voi rakentaa aasinsiltaa Kuntamarkkinointiin. Millä eri keinoilla kunta tai kaupunki voi tulla tunnetuksi. Millä eri keinoilla kunta voi lisätä elinvoimaansa, luoda työpaikkoja ja pitää yllä palveluita. Minun mielestä Kuusamo on onnistunut melko hyvin näissä asioissa, koska liikunta ja luonto ovat olennaisia matkailussa. Palaan tähän teemaan vielä hiukan myöhemmin.
Viime vuonna yhteinen isänmaamme Suomi juhli 100-vuotista itsenäisyyttä. Vähemmälle huomiolle jäi, että myös kunnallishallintomme keskeinen perusta valettiin marraskuussa vuonna 1917. Tuolloin säädetyt kaupunkien ja maalaiskuntien lait olivat pitkän kamppailun tulos. Ne korjasivat monia epäkohtia ja vahvistivat merkittävästi taloudellista ja sukupuolista yhdenvertaisuutta paikallisessa päätöksenteossa. Ne antoivat hahmon nykyiselle itsehallinnon mallille, jossa demokratia toteutuu edustuksellisuuden ja suhteellisen vaalitavan kautta. Jotta demokratia toimisi, ihmisten pitäisi osallistua vaaleihin.
Viime aikojen kehitys ei ole ollut toivottavaa. Vielä 1960-luvulla äänestysprosentit olivat reilusti yli 70, parhaina kertoina jopa lähes 80 prosenttia. Nyt viisissä viimeisissä vaaleissa neljässä äänestysaktiivisuus on ollut alle 60 prosenttia. Ruotsissa luvut ovat yli 20 prosenttia korkeammat. Olisiko yksi selittävä tekijä kaikkien vaalien järjestäminen samana päivänä.
Kunnallisella kansanvallalla ja pyrkimyksellä laajaan osallistumiseen on ollut maamme historiassa tärkeä merkitys. Nuori kansakunta kokosi voimiaan ja kunnissa opittiin elämään heti alusta lähtien ilman kuluttavaa hallitus ja oppositio-asetelmaa. Se varmasti auttoi ymmärtämään erilaisia näkemyksiä ja rakentamaan yhteistyön ilmapiiriä. Professori Martti Häikiö on arvioinut, että talvisodan ihmeestä ja sodista selviytymisessä auttoi paljon kansaa eheyttänyt kunnallishallinto.
Kunnallisen itsehallinnon historia menee vielä vuotta 1917 kauemmaksikin. Asetus kunnallishallinnosta annettiin vuonna 1865 ja sen jälkeen kuntia perustettiin eri puolelle Suomea paikallisen aikataulun mukaisesti. Täällä Kuusamossa se tapahtui vuonna 1868 eli 150 vuotta sitten. Silloin maallinen ja kirkollinen itsehallinto irtautuivat toisistaan.
Kaikkien näiden vuosikymmenten aikana kunnallishallinnossa on ollut olennaista paikallislähtöisyys ja asukkaiden halu hallita omia asioitaan. Haluttiin päättää omista asioista, vaikuttaa ja osallistua lähiyhteisön kehittämiseen. Tämä perusasia ei ole muuttunut, vaikka osallistumisen muodot ovat monipuolistuneet matkan varrella. Tutkimusten mukaan moni osallistuu kotikuntansa kehittämiseen erilaisten yhdistysten kautta sekä tekemällä esimerkiksi talkootyötä. Se on arvokasta työtä asukkaiden hyväksi ja toteuttaa kunnallista itsehallintoa. Perustuslakimmekin puhuu kunnan asukkaiden itsehallinnosta, ei kunnallisesta itsehallinnosta.
Kautta historian kuntien lukumäärä on vaihdellut. Eniten kuntia taisi olla vuonna 1942, jolloin niitä oli 603 kappaletta. Tällä hetkellä Manner-Suomessa kuntien lukumäärä on 295 eli noin puolet vähemmän. Voin vakuuttaa, että keskustelu kuntien lukumäärästä ei ole loppumassa.
Tällä hetkellä moni jännittää tai odottaa sitä, mitä tapahtuu suunnitellulle ja esitetylle sote-maakuntauudistukselle. Ratkaisu on nyt eduskunnan käsissä ja lähikuukausien aikana olemme viisaampia tässäkin asiassa. Minä en lähde spekuloimaan tai veikkaamaan lopputulosta. Jos esitys menee läpi, se mullistaa kuntien aseman historiallisella tavalla.
On ymmärrettävää, että asioita pitää miettiä. Varsinkin kun tiedämme väestömme ikääntymiskehityksen. Se tuo lisää kustannuspaineita hoitokulujen ja eläkemenojen muodossa.
Menemättä itse uudistuksen sisältöön syvällisemmin, haluan tässäkin juhlassa tuoda esille sen, että ainakin kuntien näkökulmasta esitys kaipaisi pientä hienosäätöä. Ne liittyvät omaisuusjärjestelyihin ja mahdollisesti tyhjilleen jääviin kiinteistöihin, lähipalvelujen turvaamiseen, tukipalveluiden hoitamiseen, kuntatalouden kanto- ja investointikykyyn tulevaisuudessa sekä yhteistyöhön maakuntien ja eri järjestöjen kanssa.
Julkisessa keskustelussa minua on häirinnyt montakin asiaa, tosin olen päättänyt, että en pahoita mieltäni niistä asioista. Mutta yhdestä asiasta olen pahoillani. Julkisessa keskustelussa on ollut sävyjä, jotka eivät ole antaneet kunnille ja kuntapäättäjille sitä arvoa mitä he ansaitsevat. Kunnissa on vastuullisesti tehty työtä kuntalaisten hyvinvoinnin eteen, mutta julkinen kuva on se, että kunnat ovat nämä ongelmat aiheuttaneet. Toki meillä on erilaisia kuntia, jotka suoriutuvat lakisääteisistä tehtävistään hieman eri tavoin. Mutta on meillä valtaisa joukko kuntia, jotka käyvät malliesimerkiksi monellakin tavalla.
Sote-maakuntauudistus on niin massiivisen iso uudistus, että se on peittänyt lähes kaikki muut kunnille tärkeät asiat alleen. Me Kuntaliitossa olemme patistelleet kuntia työhön teemalla Tulevaisuuden kunta. Olemme sanoneet, että miettikää mitä teidän kunta ja kuntalaiset haluavat tulevaisuudelta. Ei pidä jäädä odottamaan uudistuksen lopputulosta, pitää miettiä ja rakentaa tulevaisuutta siitä huolimatta. Olen iloinen, että valtaosa kunnista on tätä työtä tehnytkin.
Mistä rakennuspuista tulevaisuuden kunta sitten koostuu? Kuntaliitossa olemme hahmottaneet neljä kokonaisuutta. Ensimmäinen liittyy olennaisesti paikalliseen demokratiaan ja päätöksentekoon ihmisten lähellä. Kuntalaisten osallistuminen on vahvuus ja siihen pitää kannustaa. Osallistumisen muodot ovat muuttuneet ja tekniikka antaa mahdollisuuksia moniin tapoihin. Kaikilla näillä eri keinoilla voidaan tukea sitä perusasiaa eli edustuksellisuuteen perustuvaa päätöksentekoa. Kannustan teitäkin olemaan luovia ja rohkeita kuntalaiskeskustelussa.
Toinen olennainen tehtävä kunnilla myös tulevaisuudessa on sivistystehtävä. Lasten ja nuorten koulutus varhaiskasvatuksesta lukioon ja ammattikouluun on tärkeä tehtävä. Siinä luodaan pohjaa ihmisten mahdollisuudella onnistua ja menestyä elämässä. Sivistysrooliin kuuluu myös laadukas vapaa-aika. Hyvät ja monipuoliset kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat keskeisiä kuntalaisille. Ilman näitä ei kunta pärjää kilpailussa asukkaista.
Kolmas tehtäväkenttä liittyy kuntien elinvoimaan kehittämiseen. Missä ovat työpaikat, miten luoda olosuhteet menestyvälle yritystoiminnalle, miten markkinoida kuntaa, miten rakentaa kuntabrändiä kestävästi? Tässä palaan nyt siihen matkailuun ja luontoon. Jokaisen kunnan kannattaa miettiä omat vahvuutensa ja rakentaa sen päälle. Minun mielestä Kuusamolla on tässä hyvät mahdollisuudet. Töitähän se vaatii ja pitkäjänteisesti. Mutta olettehan te sitä jo vuosikymmeniä tehneetkin.
Neljäs kunnan tehtävä liittyy infrastruktuuriin. Veden pitää tulla ja mennä, teiden ja katujen pitää olla kunnossa, kaavoituksen ja luvitusten pitää toimia sujuvasti sekä ihmisillä pitää olla turvallisuuden tunnetta. Arkisia, mutta tärkeitä asioita.
Suomen Kuntaliitolla on ARTTU2-niminen tutkimusohjelma. Siinä on mukana 40 erilaista kuntaa eri puolilta Suomea. Sen puitteissa tehdään sekä kuntalaiskyselyjä että päättäjäkyselyjä. Noin vuosi sitten tehtiin yksi laaja kysely tämän ARTTU2-ohjelman puitteissa. Otan tämän asian esiin, koska te kuusamolaiset voitte olla ylpeitä tuloksista. Tässä muutamia nostoja tuloksista.
Kuusamon päättäjien arviot erityisesti valtuuston ja lautakuntien vaikutusvallasta kunnan päätöksenteossa ovat lähes kauttaaltaan selvästi positiivisempia kuin muissa kunnissa keskimäärin. Kuusamossa on pääosin hyvä ilmapiiri, tosin hieman kehitettävää löytyy ilmapiiristä puolueiden välillä. Kuusamossa ollaan tyytyväisiä päätösten valmisteluun. Kuusamossa strategia on ohjannut ja tavoitteita on toteutunut. Kuusamossa kuntalaisten luottamus kunnan päätöksentekoon ja päättäjiin on huippuluokkaa tutkimuskuntien keskuudessa sijaluku oli 2. neljästäkymmenestä kunnasta. Tällä on erittäin korkea yleinen palvelutyytyväisyys, täällä on myös erittäin hyvä yleisarvio palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta.
Jatkakaa samalla mallilla. Omasta ja Suomen Kuntaliiton puolesta lämpimät onnittelut 150-vuotiaalle Kuusamon kaupungille.
Juhlapuhe Kuusamon kaupunki 150-vuotisjuhla 7.9.2018 Kuusamotalo