Kuusamo ja Liverpoolin punapaitainen jalkapallojoukkue.
Nämä ovat kaksi asiaa, jotka saavat tänä päivänä 50 vuotta täyttävän pudasjärveläissyntyisen Jarmo Paloniemen sydämen sykkimään.
Syntymäpäivänsä kunniaksi Paloniemi kävi katsomassa ystäviensä kanssa viime lauantaina Liverpoolin kotiottelun Englannissa. Liverpool voitti vastustajansa Southamptonin selvin luvuin 3-0. Eikä vierailu joukkueen kotipeleissä Liverpoolissa ollut Paloniemelle ensimmäinen kerta, vaan peräti 20:s! Myös joukkueen vierasotteluja hän on käynyt katsomassa.
– Jalkapallo on ollut meidän perheessä vähän verissä. Veljistäni Markku kannatti Liverpoolia, Ari Tottenhamia ja Erkki Westhamia. Jotenkin vain rupesin Markun tapaan kannattamaan Liverpoolia. Nykyään Paloniemi on Liverpool FC:n virallisen kannattajakerhon jäsen.
Jarmo Paloniemen juuret ovat vahvasti Kuusamossa. Hänen isänsä Olavi Paloniemi, 90, syntyi Paanajärvellä vuonna 1928. Äiti Aili, 89, on puolestaan syntyisin Kuusamon Haatajia. Vanhemmat asuvat edelleen Kurenalla, jonne Olavi Paloniemi valittiin vuonna 1962 Osuuskassan johtajaksi (myöhemmin Osuuspankki). Sitä ennen agrologiksi kouluttautunut Olavi Paloniemi työskenteli Kuusamossa asutustilaneuvojana. Olipa hän vuoden sijaisopettajanakin ja eräänä oppilaana oli muun muassa Pauli Saapunki, Paloniemi kertoo.
– Vaikka olen syntynyt Pudasjärvellä, niin varsinkin lapsena ja nuorena olin monet kesät Haatajassa ja Pitkäsaaressa, jossa vanhemmillani oli mökki. Käytiin enojen luona Haatajassa, jossa he isäni kanssa nuottasivat muikkua ja niitä sitten palvattiin. Sieltä jäi mukavat muistot, yhteisöllisyys oli vahva.
Paloniemellä on myös toinen kytkös Kuusamoon, sillä hänen vaimonsa Merja (o.s. Mustaniemi) on kuusamolainen, joten Kuusamossa tulee vierailtua nykyisinkin muun muassa vanhempien mökillä, vaikka perheen asuinpaikka on nykyisin Oulussa.
– Jo heti toisilla treffeillä tulevan vaimoni kanssa otin puheeksi Liverpool-kytkökseni. Onneksi siltä suunnalta näytettiin harrastukselle vihreää valoa.
Perheeseen kuuluva 16-vuotias poika Sami syntyi Kuusamossa ja Paloniemi kehuu silloisen synnytysosaston toimintaa, joka oli viimeisen päälle.
Paloniemi opiskeli Oulussa historiaa ja valmistui filosofian tohtoriksi vuonna 2000. Sitä ennen hän ennätti toimia opettajana useilla paikkakunnilla, muun muassa Taivalkoskella ja Kuusamossa.
– Kun olin opettajana Taivalkoskella 1994-95 elettiin kovia aikoja. Kunnan työttömyys oli 30 prosentissa ja koulussa luettiin peräti seitsemän vuotta vanhoja kirjoja. Kuusamossa olin opettajana kaikkiaan 10 vuotta, ensin historian opettajana Nilon koululla vuodesta 1996 vuoteen 1999 ja sitten kuusi vuotta Kuusamon toisen asteen koulutuksen rehtorina vuosina 2001-2007.
– Vain yhdessä muussa Suomen kunnassa oli vastaavanlainen rehtorius, johon kuului sekä lukio että ammatti-instituutti. Oli tosi hieno ratkaisu Kuusamon kaupungilta yhdistää samaan pihapiiriin tilat ja opettajat. Myös pedagogiselta kannalta ratkaisu oli hyvä.
Kun aloitin toisen asteen rehtorina, näki vielä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välisen arvostuksen eron. Mutta kyllä kuuden vuoden aikana ammatillisen koulutuksen vetovoima ja arvostus kasvoi. Kun ammatillinen koulutus kesti kolme vuotta ja mahdollisti väylän ammattikorkeakouluun, se lisäsi alan vetovoimaa. Ammatillinen koulutus mahdollistaa pääsemisen ripeästi työelämään ja hyviin palkkoihin, Paloniemi sanoo.
– Tykkäsin olla opettajana ja pärjäsin murrosikäisten kanssa. Kun olin Nilon yläasteella historian opettajana ja luokanvalvojana, niin eräs ohjauksessani ollut poika toi yläasteelta päästessään monta kiloa hirvenlihaa. Ilmeisesti olin pojan isän mielestä onnistunut tehtävässäni.
Tämän jälkeen Paloniemi valittiin Oulun seudun ammattiopiston va. kehittämisjohtajaksi. Vuoden 2015 alusta hän on toiminut Oulun seudun koulutuskuntayhteisön johtajana ja Oulun seudun ammattiopiston rehtorina.
– Ongelmana on, miten saada uusia opiskelijoita ja samalla yrityksille työntekijöitä. Esimerkiksi Pudasjärvellä ja Taivalkoskella meillä on yli 300 opiskelijaa, joille on järjestettävä kallista kalustokoulutusta.
– Tällä hetkellä podemme työvoimapulaa monilla aloilla kuten esimerkiksi metsänkoneenkuljettajista. Koillismaalle tarvitaan lisää pöllikuskeja. Opiskelijoita voitaisiin ottaa nykyistä enemmän, mutta hakijoita ei löydy tarpeeksi.
Paloniemen mukaan ammattiopistolla on oikeus sahapuolen koulutuksen järjestämiseen ja se aloittaakin tänä syksynä Kuusamossa puolentoista vuoden mittaisen saha-alan oppisopimuskoulutuksen.
Paloniemi oli aikanaan perustamassa Kurenalle FC-Kurenpojat -joukkuetta. Kun tulin Kuusamoon, niin päätin etten sotkeudu jalkapalloon, mutta niin siinä vain kävi, että olin perustamassa myös PaKan jalkapallojaostoa, hän kertoo.
– Kuusamossa ollessani juoksi vielä 50-60 kilometriä viikossa, mutta sitten menivät jalat 45-vuotiaana. Olen käynyt viidellä eri ortopedillä ja vastaus on ollut, että juoksut on juostu. En ole pelannut jalkapalloa enää pitkään aikaan. Nykyisin kävelen koirani kanssa tuollaisia kuuden kilometrin lenkkejä ja käyn kuntosalilla. Testilukemat ovat erinomaiset.
Paloniemi on ollut mukana aktiivisesti Paanajärvi-Tavajärvi-Seuran työssä. Aikoinaan viisi vuotta puheenjohtajana ja nykyisin varapuheenjohtajana.
