Kuusamon jätekaplakka saatiin päätökseen viime viikon loppupuolella. Rauha palasi, kun kaupunki luopui suunnitelmastaan purkaa sopimusperusteinen jätekuljetus. Yrittäjät saavat pitää asiakkaansa.
Jätesota alkoi yhdyskuntatekniikan lautakunnan päätöksestä, jonka mukaan Kuusamon kaupunki kilpailuttaa jätekuljetukset kuntalaistensa puolesta. Yhdellä nuijankopautuksella paikallisilta jätehuoltoyrittäjiltä riistettiin asiakaskunta, jota he olivat kerryttäneet vuosien ja vuosikymmenten ajan. Työn tehnyt yrittäjä olisi saanut laittaa haalarinsa naulaan, jos ei olisi sattunut voittamaan kisaa omista asiakkaistaan.
Päätös soti yleistä oikeustajua vastaan. Kaupunki yritti puuttua asiaan, joka ei sille millään muotoa kuulu, sillä jokainen kaupunkilainen maksaa jätelaskunsa itse. Markkinataloudessa jokainen ostaa mistä haluaa. Kilpailu pitää huolen hinnoista.
Kaupunginhallitus pyöri lautakunnan päätöksen ja palautti asian uuteen käsittelyyn. Kaupunki ja yrittäjät ovat käyneet asiasta tiiviitä neuvotteluja, joita on kuvattu rakentaviksi.
Hyvää lautakunnan alkuperäisessä ajatuksessa oli se, että jätehuollon vapaamatkustajat on tarkoitus laittaa viimeinkin kuriin. Kaavailun mukaan yrittäjät kokoavat jätekuljetussopimuksista yhteisen rekisterin, jonka he toimittavat kaupungille. Rekisterin perusteella on mahdollista löytää ne taloudet ja kiinteistöt, jotka eivät kuulu minkään jätehuoltosopimuksen piiriin.
Asiakasrekisterin luovuttamisen ehdoksi yrittäjät asettavat sen, että kaupunki takaa sopimusperusteisten jätekuljetusten jatkumisen. Vaatimus on kaiken koetun jälkeen ymmärrettävä.
Jätehuollon järjestämisen kaksi päätavoitetta ovat ympäristön siisteys ja sekajätteen määrän minimoiminen. Luontokaupunkina tunnetun Kuusamon on kannettava erityinen huoli toimivan jätehuollon järjestämisestä. Nykyaikaiseen jätehuoltoon kuuluu myös kierrätyksen järjestäminen.
Alkava matkailusesonki näyttää, missä kierrätyksen järjestämisessä tällä hetkellä ollaan menossa. Sitä siivoa, joka kierrätyspisteissä on ollut pitkien juhlapyhien, kuten pääsiäisen jälkeen, ei soisi enää näkevänsä.
Olisiko yrittäjien ja kaupungin yhteistyössä ratkaisu myös kierrätyksen pulmiin? Kansalaisten asenne on silti tärkein: pienellä vaivalla paljon nykyistä suurempi osa käyttökelpoisista raaka-aineista on mahdollistaa saada uusiokäyttöön. Kotitalouksien jätteistä kolmannes on maatuvaa biojätettä, joka ei kuulu kaatopaikalle. Olisiko teknisesti mahdollista, että sekajäteauto keräisi samalla myös biojätteen?