Pääkirjoitus
Kaikki palava jäte kuljetetaan jatkossa Kuusamosta Ouluun poltettavaksi. Syynä on valtion jätevero, jonka myötä jäte on edullisempaa kuljettaa yli 200 kilometrin päähän poltettavaksi kuin säilöä omalle kaatopaikalle. (KS 28.9.).
Samalla loppuu Kuusamossa myös biojätteen keräys, koska sekin menee polttoon. Toimintatavassa on etunsa, mutta vain lyhyellä tähtäimellä.
Biojätettä kertyy Kuusamossa vähän, koska jätehuoltomääräys velvoittaa vain yli kymmenen asunnon kiinteistöt lajittelemaan biojätteen erilleen sekajätteestä. Biojätteen määrä on ainoastaan kolme prosenttia kaikista jätteistä.
Yli puolet Kuusamon talouksista on omakotitalouksia. Erilliskeräyksestä huolimatta suuri määrä biojätettä päätyy suoraan kaatopaikalle sekajätepenkkaan, mikä on kaikella muotoa huonoin vaihtoehto. Biojäte mätänee sekajätteen joukossa tuottaen metaania, joka on pahimman luokan kasvihuonekaasu. Kaasua ei Kuusamon mitassa kannata kerätä talteen, niin kuin esimerkiksi Ruskon kaatopaikalla Oulussa tehdään.
Kun biojäte poltetaan palavan jätteen mukana, ei metaania enää synny.
Kiinnostusta biojätteen lajitteluun on vähentänyt se sitkeänä elänyt väärä tieto, että biojäte kipataan lopulta samaan penkkaan sekajätteen kanssa. Huhu lienee lähtenyt siitä, että jätehuoltoyrittäjät tyhjentävät biojäteastiat samalla kalustolla kuin sekajäteastiat, mutta eri kierroksella.
Keskitetty kompostointi käy Kuusamo mahdottomaksi, koska biojätettä ja sakokaivolietettä ei jatkossa enää saa laittaa samaan kompostiin. Tämän säädöksen mielekkyys ei kyllä äkkiseltään aukea.
Kompostointi on edelleen ehdottomasti viisain tapa käsitellä biojätettä, ja kompostoinnin voi tehdä jokainen omakotitaloasuja. Poltossa menetetään biojätteessä olevat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Fosfori on niukkeneva luonnonvara, jota ilman maailman ruokatuotanto puoliintuu.
Pitkän päälle ja suuremmassa mittakaavassa biojätteen poltto on virhe.