Jät­ti­put­ki vil­liin­tyi läm­pi­mäs­tä – kukinta alkanut tänä kesänä ta­van­omais­ta ai­kai­sem­min

Kuusamon kaupunki on tehnyt vuosia töitä jättiputken kitkemiseksi kaupungin mailta. Puutarhuri Raili Räisänen toivoo kuntalaisten ottavan yhteyttä tiedossa olevista kasvustoista.

Kuva: Pirjo Natunen

Teidenvarsilla ja hylätyillä pihamailla viihtyvä jättiputki on levinnyt Koillismaalla kasvikunnan vieraslajien suurimmaksi riesaksi. Erityisen haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun jättiputken kukinta on tänä kesänä alkanut tavanomaista varhaisemmassa vaiheessa.

– Jättiputkia on noussut kuin sieniä sateella. Yleensä ne eivät vielä tähän aikaan kesästä rehota tähän malliin. Yhtenä syynä siihen on lämmin toukokuu ja myös viime kesä oli kasvin siemenille erityisen otollinen. Nyt kasveja on noussut sellaisille paikoille, joissa sitä ei aiemmin ole tavattu, kertoo Kuusamon kaupungin ja Kuusamon Vuokratalojen puutarhuri Raili Räisänen.

Kuusamossa jättiputkea on kasvanut teiden varsilla siinä mittakaavassa, että kaupunki on puuttunut asiaan.

– Jättiputkea on systemaattisesti pyritty hävittämään taajaman alueelta jo useamman vuoden ajan.

Kasvustoja on viime vuosina hävitetty muun muassa Lahdentauksesta, Tolpanniemestä, Ouluntaipaleelta ja Nuottatieltä. Kaupunki vastaa kaupungin alueilla rehottavista kasveista, mutta yksityiset alueet ovat yksityisten hoidossa.

– Otamme mielellämme vastaan tietoja jättiputkikasvustoista kaupungin mailla. Ihmisten tietoisuus on lisääntynyt ja ihan mukavasti ollaan saatu ilmoituksia paikoista, joissa vieraslajeja rehottaa. Me käymme niitä sitten puhdistamassa. Annamme myös torjuntavinkkejä, jos kasvusto tuottaa ongelmia asukkaan omalla tontilla.

Räisänen rohkaisee ilmoittamaan kasvustoista, vaikka soittaja ei olisikaan täysin varma lajin tunnistuksestaan.

– Jättiputken lisäksi luonnossa kasvaa muitakin putkia, kuten karhun- ja vuohenputkia eikä välttämättä voi olla lajista varma. Aina on kuitenkin parempi ilmoittaa meille.

Räisänen kertoo, että nyt on korkea aika nitistää pihamaalla mahdollisesti kasvavat jättiputket. Jo se on alkuun hyvä keino, että kerää kukinnot pois ennen kuin ne siementävät, pistää kasvijätteet jätesäkkeihin ja toimittaa poltettaviin jätteisiin.

– Missään nimessä ei kukintoja tai jättiputken muitakaan kasvijätteitä saa laittaa kompostiin. Ne lähtevät sieltä taas leviämään.

Yksittäisen jättiputken voi hävittää kaivamalla sen juurakon maasta. Juurakko voi olla liki metrin syvyydessä. Täysikasvuisten jättiputkikasvustojen hävittäminen on työläämpää. Keinoina käytetään kasvuston koosta riippuen niittämistä, alueiden peittämistä ja myrkyttämistä siellä, missä se on mahdollista. Jättiputkea ei saa päästää siementämään, sillä se leviää siemenistä hyvin tehokkaasti.

– Myrkyttäminen tehoaa niihin hyvin, mutta sekin on monen vuoden projekti. Kasvit ovat päässeet siementämään aiempina vuosina ja siemenet säilyvät elinkelpoisina useita vuosia.

Jättiputken torjunnassa ensisijainen toimenpide on suojautuminen. Suojahaalari on paikallaan.

– Kädet ja iho muutenkin pitää suojata hyvin, pitkähihaisella vaatteella ja suojahansikkailla. Myös suojalasit ja kasvosuojus voivat olla paikallaan. Jättiputki on terveydelle vaarallinen ja ihokontakti aiheuttaa palovammoja.

Jättiputken kasvinesteen reagoidessa auringonvalon kanssa iholle voi syntyä palovamman kaltaisia, hitaasti parantuvia ja jopa pysyviä iho-oireita. Herkät ihmiset voivat saada hengenahdistusta ja allergisia oireita jo kasvuston lähellä oleskelusta.

– Ongelmana on varsinkin se, että lapset eivät osaa varoa kasvia ja voivat leikeissään puikkelehtia jättiputkikasvustoissa.

Kaksi vuotta sitten voimaantullut, vieraslajeja koskeva laki velvoittaa maanomistajat hävittämään mailtaan muun muassa jättiputket.