Posion kansalaisopisto on jo 50 vuotta vastannut paikallisiin sivistystarpeisiin. Opiston opettajia pyydettiin jo viime vuoden lopulla ottamaan kurssitoiminnassaan huomioon tuleva juhlavuosi. Juhlavuoteen on liittynyt muun muassa allasjumpparyhmän tekemät 50 allashyppyä. Kevätnäyttelyssä puolestaan tarjottiin kävijöille kakkukahvit pienen ohjelman kera. Lisäksi viime perjantaina opisto tarjosi juhla-ateria opettajille, ja palkitsi opistossa pitkään toimineet opettajat.
– Posion kansalaisopisto jaksaa kuten viisikymppiset yleensäkin tänä päivänä eli hyvin. Posion kansalaisopisto ei lepää laakereillaan, vaan uudistuu koko ajan, rehtori Hannele Heinonen toteaa.
– Kestosuosittujen, fyysisessä ympäristössä tapahtuvien kurssien lisäksi kansalaisopisto tarjoaa yhdessä muiden Koillisopistojen kanssa erilaisia verkkovälitteisiä kursseja sekä verkkokursseja. Posion kansalaisopisto on astunut viimein myös digikauteen, Heinonen jatkaa.
Opisto järjesti tänä syksynä hankevaroin DIGITORIT-tapahtumat, jonne kuntalaiset saivat tulla omien digilaitteiden kanssa neuvoa kysymään. Lapin opistopiirin yhteinen hanke digitaalisten taitojen vahvistamiseksi käynnistyi puolestaan marraskuussa ja jatkoakin on Heinosen mukaan luvassa ensi vuoden puolella.
– Kansalaisopiston toimintakautta on laajennettu koskemaan perinteisten syys- ja kevätlukukausien lisäksi myös kesäkautta. Kesäkauden kurssitarjonta perustuu puhtaasti kurssilaisten toivomuksiin, Heinonen kertoo.
Posion kansalaisopiston netto-opiskelijamäärä kuluvana vuonna on 658 henkeä. Yksittäisiä ilmoittautumisia tänä vuonna on ollut peräti 2090 kappaletta.
– Määrät ovat korkeita suhteutettuna Posion asukaslukuun (noin 3200 asukasta), Heinonen kiittelee.
Ensi vuodelle Posion kansalaisopistolle on vahvistettu opetustuntien määräksi 2964 tuntia. Tältä pohjalta opisto on saamassa laskennallista valtionosuutta 250 073 euroa, yksikköhinnan ollessa 84,37 euroa.
Kansalaisopiston tarjoamista kursseista kaikkein kiinnostavampia ovat olleet kaikki liikuntaryhmät esimerkkeinä allasjumppa-, kuntosali- jooga-, tanssi- sekä kuntojumpparyhmät.
Heinosen mukaan suurimmat haasteet Posion kansalaisopistossa tuleville vuosille ovat muun muassa henkilöstöresursointi, väestörakenteen muutos ja väestökato.
– Taloudellinen tilanne on toistaiseksi kohtalainen. Kursseja ei varsinaisesti tällä hetkellä ole jäänyt toteuttamatta opettajapulan -paitsi englannin puhekurssi - vuoksi, sillä ensin etsitään opettaja ja sitten vasta laitetaan kurssi auki, Heinonen selvittää.
Koko kansalaisopistotoiminta Posio mukaan lukien on murroksen edessä, sillä ensi vuoden alusta alkaen kansalaisopistoilla on mahdollisuus lähteä niin kutsuttuuun KOSKI-järjestelmään mukaan. OKM:n arvioin mukaan KOSKI-järjestelmään lähtee mukaan noin 100 opistoa ja järjestelmään tullaa viemään alustavasti noin 50 000 opiskelijan tiedot. Järjestelmään vietävät tiedot määritellään siten, että opinnot on mahdollista arvioida ja hyväksi lukea muissa oppilaitoksissa. Toiminta on opistoille vapaaehtoista ja on huomioitavaa, ettei KOSKi-järjestelmään viedä kaikkia kursseja.
– Posion kansalaisopisto ei lähde ainakaan alkuvaiheesssa mukaan KOSKI-järjestelmään, Heinonen toteaa.
Posion kansalaisopiston kanssa yhdessä juhlavuotta viettävät Suomessa myös kansalais- ja työväenopistot, jotka täyttävät 120 vuotta sekä Kansalaisopistojen liitto (Kol), joka täyttää 100 vuotta. Kansalaisopistotoiminta tuottaa hyvinvointia ja osaamista opiskelijoilleen sekä säästöä kunnalle, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teettämästä tutkimuksesta Hyvinvointia ja sosiaalista pääoma, kansalaisopiston hyödyt osallistujille, kaupungeille ja alueille. Tutkimuksen mukaan kansalaisopistoissa suoritetut kurssit lisäävät opiskelijoiden suvaitsevaisuutta ja opiskeluhalukkuutta ja vahvistavat ystäväverkostoja. Yksilötason hyötyjen lisäksi kansalaisopiston merkitys näkyy myös kuntatasolla. Tätä arvioitiin kurssin vahvistaman identiteettipääoman, osaamispääoman, terveyspääoman ja sosiaalisen pääoman näkökulmasta. Kansalaisopistoilla on selkeä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin, osaamisen ja aktiivisuuden ylläpitäjänä ja kehittäjänä, mikä heijastuu suoraan kuntien ja tulevien sote-ratkaisujen tasolle. Seurantatutkimuksen mukaan kansalaisopistojen aikuisopiskelijat käyttävät vähemmän sote-palveluita kuin muu väestö.
Vuoden opistolaiseksi Posiolla valittiin Martta Kylmäniemi.
Kansalaisopistojen liiton myöntämät ansiomerkit saivat Pirkko Mäkelä (30 palveluvuotta), Markku Kummala (30), Päivi Klemola (30), Päivi Väinämö (20), Olavi Karjalainen (20), Päivi Leskelä (20), Jouni Vuollet (20), Riitta Hämeenniemi (10) ja Jouko Ruokamo (10).
