Tänään vietettävän romanien kansallispäivän tarkoituksena on juhlistaa ja tuoda esille rikasta romanikulttuuria. Valtaväestön keskuudessa romanit on kuitenkin usein tapana yhdistää monipuolisen kulttuurin sijaan vähemmän positiivisiin asioihin.
Koillissanomat puki väitteen muotoon viisi yleisesti romaneihin liitettyä ennakkoluuloa ja pyysi kuusamolaista Toivo Lindgreniä kommentoimaan niitä.
1. Kaikilla romaneilla on hevosia.
– Ei enää tänä päivänä, vaikka kyllä yhä voinee sanoa, että suurimmalla osalla on. Romaneiden hevoshommat keskittyvät ravipuolelle, mutta se on nykypäivänä erittäin kilpailtu ala. Moni romani kokeilee sitä, mutta heittää sitten pois tai jättää pelkäksi harrastukseksi, jonka parissa saa ajan kulumaan.
– Omassa perheessäni hevoset ovat mukana nuorimman pojan kautta. Hänellä on kaksi ravihevosta, jotka ovat onnistuneet menemään ihan mukavasti.
2. Romanit eivät käy töissä eivätkä koulussa.
– Minun lapseni ainakin ovat käyneet koulun ja samoin lapsenlapset käyvät säännöllisesti koulussa. Nykyään se on niin, koska ei enää kierretä, mutta itse olen käynyt koulua vain puolitoista vuotta. Perheeni eli vielä kiertävää elämää ja asettui Kuusamon Mäkelään vasta kun olin 10-vuotias.
– Mitä työn tekemiseen tulee, poikani vaimo esimerkiksi käy töissä. Varsinkin Etelä-Suomessa romaneita otetaan työhön jo varsin hyvin, mutta tietysti tämä yleinen huono työttömyystilanne vaikeuttaa asiaa. Etelämpänä järjestetään myös esimerkiksi työllisyyskursseja, joilla aikuisen romaniväestön koulutuksellista tilannetta pyritään parantamaan.
3. Romaninaiset käyttävät suuria hameita voidakseen varastaa tavaraa niiden alle.
– Ei pidä paikkaansa. Romaninaisten hame liittyy romanikulttuuriin. Se suuri ja peittävä, mikä liittyy siveellisyyteen. Toki jotkut ovat voineet käyttää hametta väärin, minkä vuoksi äkkiä leimataan kaikki romaninaiset.
– Meitä Kuusamon romaneita ei tarvitse seurata kaupoissa, eikä niin onneksi tapahdukaan.
4. Kaikki romanit osaavat laulaa.
– Kyllähän meidän kulttuurissamme paljon lauletaan ja suurimman osan kohdalla myös väite laulutaidosta pitää paikkaansa. Omista lapsistanikin voin sanoa, että kaikki neljä osaavat laulaa.
– Laulamisella on kulttuurissamme pitkät perinteet, jotka ulottuvat niihin aikoihin, kun perheet kiersivät hevoskärryjen kanssa. Silloin romanit lauloivat kärryissä, reessä ja leirinuotiolla valmistaessaan lapsille ruokaa. Myös esiintyminen tulee romaneille luonnostaan.
5. Romanit ovat joko uskossa tai rikollisia.
– Uskossa on tosiaan tänä päivänä moni. En tiedä, miksi olemme niin uskovaista kansaa, mutta olemme kyllä luonteeltamme tunteellista väkeä.
– Toki romaneiden keskuudessa, esimerkiksi nuorten kohdalla, on samoja ongelmia kuin valtaväestön joukossa eli esimerkiksi päihteiden väärinkäyttöä. Jumalalle kiitos siitä, että niin monet uskon tielle lähteneet romanit jaksavat taistella ja pitää itsensä poissa sellaisesta.
Tänään juhliva vähemmistö
Romanit ovat niin sanottu vanha etninen vähemmistö, jolla on oma kieli, tapaperinne ja kulttuuri.
Romanien tarkka alkuperä on hämärän peitossa. Yleensä ajatellaan, että he ovat kotoisin Luoteis-Intiasta.
Suomeen romanit tulivat 1500-luvulla.
Alun perin romanit liikkuivat perhekunnittain vankkureilla. Yhteiskunnan kaupungistuminen vei lopulta pohjan perinteisiltä romanielinkeinoilta.
Nykyään romanilapset käyvät koulua ja aikuiset ovat yhä enemmän mukana työelämässä.
Euroopassa on kymmenestä kahteentoista miljoonaa romania, Suomessa 10-12 000.
Kuusamossa romaneita on parikymmentä. Kaikki kuuluvat samaan sukuun, jonka ensimmäiset jäsenet tulivat paikkakunnalle 1930-luvulla.
Romanien kansallispäivää vietetään tänään 8. huhtikuuta ympäri maailmaa.
