Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) asetus pudottaa Koillismaan valtakunnan liikenneinfran takapihaksi vuoden vaihteesta alkaen.
Kemijärveltä Turkuun kulkeva Viitostie on kuitenkin myös Eurooppa-tie E63, josta määrätään Suomessa kulkevista Euroopan pääliikenneväylistä tehdyssä sopimuksessa.
Ministerin viime viikolla antamassa asetuksessa ei oteta huomioon Viitostien Eurooppa-asemaa Koillismaalla vaan tie jätetään Ouluntien tavoin pääväylä-statusta vaille. Suurin huoli paikalliselle elinkeinoelämälle on ensialkuun se, miten näiden valtateiden talvikunnossapito jatkossa hoidetaan. Uudet kansalliset pääliikenneväylät kiertävät Koillismaan kaukaa, aina Käsivartta ja Inaria myöten.
Viitostie on pääväylää etelästä vain Kajaaniin saakka.
– Siinä (asetuksessa) luvataan elinkeinoelämälle, että erityisesti nämä väylät voidaan pitää talvikunnossapidon osalta kunnossa, kertoo erityisasiantuntija Tero Jokilehto liikenneministeriöstä.
Asetuksella ei siis luvata Koillismaan elinkeinoelämälle mannaa.
– Eihän tuo hyvältä näytä tuo kartta. Jäädäänkö tässä nyt muiden alueiden rinnalta joksikin kehitysalueeksi, kysyy kuusamolaisen KTK:n hallituksen puheenjohtaja Marko Nurmi.
Myös sahatavaraliikennettä hoitavan M. Hanhela Oy:n toimitusjohtaja Marko Hanhela pitää asetusta huonona.
– Kuulostaahan tuo aivan katastrofaaliselta, kun talvet on menneet näin leudoiksi. Äkkiä ne nuo sahatkin pysähtyvät, kun sahojen sivutuotteet jäävät ajamatta, Hanhela kuvailee.
Kesällä kiireellä liikennejärjestelmälakia säädettäessä ei eduskunnan liikennevaliokunta lausunut mitään Eurooppa-teistä. Ehkä valiokunta ei katsonut asian sille piankaan enää kuuluvan, sillä eduskunta antoi juuri parhaillaan runkoverkon ja minimiylläpidon tason määrittelyvallan ensi kertaa ministerin käsiin.
Asetuksen taustalla on se, että kesällä vahvistettu "Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä" antaa ministeriölle ensi kertaa oikeuden määrätä missä ovat Suomen rata- ja tieliikenteen runkoverkot ja mikä on niiden palvelutaso.
– Asian selventämiseksi päätimme nimittää noita runkoverkkoja pääväyliksi viime keskiviikkona, kertoo yksi kolmesta asetusta valmistelleesta virkamiehestä, liikenneneuvos Mervi Karhula.
Karhula arvioi, että Eurooppa-teistä solmittu kansainvälinen sopimus ei ota kantaa teiden ylläpitoon vaan niiden rakentamiseen. Hän kuitenkin katsoi vielä pikaisesti sopimusta ja soitti takaisin.
– Laatuvaatimukset koskevat uuden tien rakentamista ja olemassa olevien parantamista. Kunnossapidon osalta on tietysti toiveita siellä, Karhula toteaa puhelimessa.
Sopimuksessa mainitaan kuitenkin esimerkiksi talvikunnossapidosta, että talvioloissa liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus on asianmukaisin toimenpitein taattava parhaalla mahdollisella tavalla.
Otettiinko lakia Eurooppa-teistä huomioon asetuksen valmistelussa?
Kukaan kolmesta asetusta valmistelleesta virkamiestä ei yhdistä Eurooppa-tie-sopimusta kovin keskeiseksi tekijäksi asetukselle.
– Minä johdin sitä, mutta minulla ei nyt syty yhtään, kertoo Eurooppa-tie-sopimuksesta kysyttäessä silloinen ministeriön yksikön johtaja Risto Murto.
Kolmas valmistelija, erityisasiantuntija Tero Jokilehto sanoo, että asetus ja sopimus eivät ole toisiaan poissulkevia. Hän muistaa Karhulan tavoin, että kansainvälistä sopimusta tarkasteltiin ainakin sääntönä siitä, että noilla Eurooppa-teillä on jatkossakin E-teistä kertovat numeroidut liikennemerkit.
Asetuksessa pääväyliksi päässeiden teiden kunnossapidon on jatkossa oltava korkeatasoista ja se voi vaihdella kohtuullisuuden rajoissa. Pääväylien ulkopuolisille valtateille kunnossapidon ei tarvitse olla korkeatasoista vaan ainoastaan hyvätasoista. Kohtuullisuudesta ei mainita mitään näiden teiden kunnossapidon vaihtelun osalta.
Aikaisemman lain aikana ylläpidon minimiluokitusta ei erikseen oltu ministeriöstä määrätty, kertoo Jokilehto.
– Ehkä tienpitäjä (ely-keskus) on arvioinut sitä (Eurooppa -luokitusta). Niin se varmaan tekee jatkossakin, arvioi Jokilehto.
Miksi pääväylät eivät yllä Koillismaalle mutta esimerkiksi liikenne- ja tonnimääriltään vähäisemmät tiet Inariin ja Käsivarrentie on määritelty pääväyliksi, asetuksen valmistelija, erityisasiantuntija Tero Jokilehto?
– Näitä on tarkasteltu kokonaisarviointina.
Asetuksen taustalla ollut laki piti vielä alkuvuodesta säätää vasta kaavailtujen maakuntien perustamisen jälkeen. Maakuntahankkeen kaatumisriskin kasvun myötä karsittiin liikenneväylälaista maakunnan rooli väylänpidossa pois.
Laki vietiin torsona eduskunnan läpi. Maakunnan rooli perusteltiin säädettäväksi lakiin tulevaisuudessa mahdollisten maakuntien perustamisen jälkeen.
Uusi laki pääväylistä
Runkoverkolla maanteiden kunnossapidon on oltava korkeatasoista, mutta se saa ajallisesti tai paikallisesti vaihdella kohtuullisessa määrin liikenteelliset tarpeet ja olosuhteet huomioiden. Huonokuntoisia tiejaksoja ja painorajoituksia saa olla vähän tai ei lainkaan.
Muilla kuin runkoverkkoon kuuluvilla valta- ja kantateillä kunnossapidon on oltava hyvätasoista, mutta se saa ajallisesti tai paikallisesti vaihdella liikenteelliset tarpeet ja olosuhteet huomioiden. Huonokuntoisia tiejaksoja saa olla enemmän kuin runkoverkkoon kuuluvilla valta- ja kantateillä.