Kuusamolainen Joonas Purola, 18, nostaa talvisodasta kertovan kirjan tottuneesti käteensä. Aihe on hänelle tuttu, sillä hän on lukenut aiheesta paljon. Historia kiinnostaa, samoin tietokirjat sekä fiktio, kuten fantasia ja eräkirjallisuus. Kirjallisuuden pariin Purolaa vie kerta toisensa jälkeen tiedonjano. Tämä näkyy varsinkin sotakirjallisuuden lukemisessa.
– Tuntuu, että historiankirjoissa ei ole kerrottu kaikkea, Purola kertoo.
Tilastojen valossa Purola ei ole yksin genrevalintojensa keskellä, sillä Tilastokeskuksen lukemistutkimuksesta käy ilmi, että miehet lukevat enimmäkseen miesten kirjoittamaa kirjallisuutta.
Kirjastossakin tämä on huomattu. Kuusamon kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtaja Ritva Niemeläisen tietojen perusteella miespuoliset lainaajat eivät näillä leveyksillä juuri herkistä aihesta kertovia kirjoja vie lainauskoneen punaisen viivan alle.
– Romantiikkaa miespuoliset lainaajat eivät juuri lue, Niemeläinen kertoo.
Kirjojen lukeminen on samaan aikaan sekä viihteellistä että opettavaista. Kirjallisuuden kuluttaminen parantaa sanavarastoa, joka sitten näkyy omassa kirjoittamisessa.
– Jokainen, joka lukee, huomaa että siitä on apua omassa ilmaisukyvyssä, Ritva Niemeläinen muistuttaa.
Purola on hyvä tosielämän esimerkki, että näin juuri on.
– Kirjoitan lukemisen vuoksi huomattavasti paremmin ja esseistä on tullut jo pitkään hyvää palautetta opettajilta.
Purolan lukeminen ei rajoitu pelkästään kirjallisuuteen. Hän seuraa tiukasti uutisia ja lukee artikkeleita. Nyt kiinnostaa pinnalla oleva Syyrian sota.
Maailmanmenon seuraaminen helpottuu Purolan mukaan lukemisen kautta, kun pystyy mielikuvituksen avulla hyppäämään esimerkiksi sotien eri osapuolten ajatusmaailmoihin.
Ritva Niemeläisen mukaan lukutaidon rappeutuminen voi näkyä pidemmän päälle yhteiskunnallisesti, kun kaunokirjallisuuden lukeminen vähenee.
– Silloin ei välttämättä ymmärrä muita kulttuureja tai muunlaisia tapoja. Mediakriittisyys voi vähentyä, avarakatseisuus myös.
Kuusamon kirjasto on mukana Limingan kirjaston hallinnoimassa, vuoden kestävässä ”En oo koskaan yhtään kirjaa lukenu, enkä lue” -hankkeessa, jossa viritellään ja lisätään poikien ja miesten lukuharrastusta.
Kirjastotoimenjohtaja Ritva Niemeläisen mukaan seitsemän kirjaston hankkeessa ravistellaan lukutottumuksia ja esitellän miespuoliselle lukijakunnalle muutakin kuin perinteisesti ’miehisiä’ aihevalintoja.
Hankkeen suunnitelmassa on myös ideoitu peli-iltojen järjestämistä, julkisuuden henkilöiden lukuharrastuksen esittelemistä ja seuratoiminnan aktivoimista lukemisen pariin.
– Teemme paikallisten urheiluseurojen kanssa yhteistyötä, jotta pelireissuilla innostettaisiin nuoria ottamaan kirja mukaan ja pistettäisiin kännykät ja somet pois.
Miespuolisille lukijoille on luvassa myös tietokirjojen lukupiiri, jonka aihealueet pääteetään osallistujien kesken.
– Aihe voi olla mikä tahansa, kuten talous, sijoittaminen, tähtitiede tai metsästys. Tällaista ollaan kokeiltu jo Kalajoella ja uskon, että se voisi toimia meilläkin.