Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoitus valtion budjetista on valtiontalouden kehysten mukaan aleneva, samalla kun käyntimäärät kasvavat, suojelualueiden määrä lisääntyy ja niiden merkitys hyvinvoinnille ja elinkeinoelämälle vahvistuu, muistuttaa Metsähallituksen Luontopalvelut. Käytössä on koko ajan vähemmän rahaa per asiakas.
Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2018 noin 3,2 miljoonaa käyntiä. Kansallispuistokävijöiden rahankäytön vaikutus lähiseuduilla kasvoi kaksi prosenttia, ja on nyt yli 211 miljoonaa euroa.
Jos puistojen budjettirahoitus laskee matkailun kestävyys ja talous-ja terveyshyödyt voivat Metsähallituksen Luontopalveluiden mukaan olla uhattuina.
– Riippusillan pettäminen Repovedellä viime kesänä ei sinällään johtunut resurssivajeesta, mutta on dramaattinen ja kuvaava esimerkki retkeilyrakenteiden rapautumisen seurauksista. Kun keskeinen palvelurakenne petti, sekä käyntimäärät että yritysten matkailutulo tipahtivat. Ilman onnettomuusriskiäkin palvelurakenteen rapautuminen johtaa vastaavanlaiseen kielteiseen kehitykseen, sanoo luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksesta.
Käyntimäärät kaikilla Metsähallituksen Luontopalvelujen kaikki kasvuluvut kertovat luontomatkailun ja luonnossa liikkumisen suosion noususta sekä käytön monipuolistumisesta. Myös kävijöiden kokema terveyshyöty on jälleen kasvanut: kävijöistä yli 88 prosenttia kokee luontoretkellä olleen melko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Keskimäärin kävijät arvioivat käynnin terveyshyödyn 110 euron arvoiseksi.