Koillissanomat sai Julkisen sanan neuvostolta (JSN) vapauttavan päätöksen.
Koillissanomat julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.
Kantelu kohdistuu Koillissanomien 31.8.2018 printtiversiossaan julkaisemaan mielipidekirjoitukseen Käytettyjen kalalaatikoiden käyttökielto rasittaa kalankäsittelijöitä sekä Koillissanomien mielipidekirjoituksen verkkoversiosta Facebook-tilillään tekemään päivitykseen ja vastineen, eli oman kannanoton, julkaisemistapaan.
Kantelija on kirjoituksessa kritisoitu, nimeltä mainittu, kunnan valvontaeläinlääkäri. Lehti julkaisi hänen vastineensa, eli oman kannanoton, sekä printtilehdessä että verkkosivuillaan 5.9.2018.
Kantelun mukaan kantelija joutui kuitenkin mielipidekirjoituksessa niin kielteiseen julkisuuteen, ettei viisi päivää myöhemmin julkaistu vastine korjaa asiaa. Kantelun mukaan kantelija joutui viranhaltijana myöskin pysyttelemään vastineessaan yleisellä tasolla.
Koillissanomien päätoimittaja Petri Karjalaisen mukaan kantelija on Kuusamon kaupungin johtava viranhaltija, jolla on valta tehdä päätöksiä, joilla on ratkaiseva vaikutus mielipidekirjoituksen kirjoittaneen kalanviljelijän toimeentuloon.
Päätoimittajan mukaan lehti on julkaissut kalanviljelijän kirjoituksen, koska aiheella on yleistä merkitystä.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelija joutui mielipidekirjoituksessa kielteiseen julkisuuteen. Kirjoituksessa esitetty arvostelu kohdistui kuitenkin kantelijan virkatehtävien hoitamiseen eikä häneen henkilönä. Neuvosto toteaa, että julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö oman kannanoton, eli vastineen, julkaiseminen jälkikäteen olisi riittänyt.
Neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineiden omissa nimissään omilla sosiaalisen median tileillään julkaisemat sisällöt ovat toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita kaikilta osin. Lisäksi neuvosto on jo vuonna 1978 todennut vastineen julkaisemista käsittelevässä periaatelausumassaan, että milloin vastinepyyntö on perusteltu, vastine on julkaistava viipymättä ja sellaisella tavalla, että alkuperäisen tiedon saaneet voivat sen helposti havaita.
Neuvosto toteaa, että lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai siihen johtava linkki myös Facebook-tilillään. Neuvosto kuitenkin toteaa, että tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset riittävästi. Päätoimittajalla oli perusteet tulkita kantelijan vastinepyyntöä siten, että tämä oli rajannut Facebook-julkaisun vastinepyyntönsä ulkopuolelle, koska kantelija pyysi ainoastaan mielipidekirjoituksen poistamista Facebookista.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Koillissanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
JSN pohjasi ratkaisunsa seuraaviin Journalistin ohjeiden kohtiin:
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
Julkisen sanan neuvoston periaatelausuma ”Vastine 1978”
