Kuusamon luonto ei pettänyt tälläkään kertaa. Suunnittelimme viettävämme juhannuksen 2016 yhdessä ystäväperheemme kanssa leppoisissa merkeissä kauniissa Oulankajoen maisemissa laskemalla veneillä Oulankajoen Kiutakönkäältä Jäkäläniemeen. Mutta toisin kävi.
Aatonaaton sää oli mitä parhain. Aurinko paistoi eikä sääskiäkään ollut haitaksi saakka. Laskimme veneet Kiutakönkäältä iltapäivällä ja leiriydyimme ensimmäiseksi yöksi Merenojalle. Muutamia vaeltajia pistäytyi illan aikana makkaratulilla, mutta lisäksemme telttailijoita oli meidän lisäksemme vain yksi vaeltaja.
Aattoaamuna jatkoimme alaspäin viehättävien hiekkatöyräiden toistuessa toinen toisensa perään. Seuraavakin yö sujui leppoisissa juhannustunnelmissa. Matka jatkui Merenojalle, jossa ei poikennut ketään koko illan aikana. Muutamia kanoottiseurueita lipui alaspäin. N. klo 22.00 kömmimme tyytyväisinä ja raukeina telttoihimme nukkumaan. Yksi meistä jäi vielä tulille istuskelemaan. Pian alkoikin sitten värikäs yö. 13 hengen seurue kuudella kanootilla suorastaan rynni maihin tyyliin – tämä leiripaikka on meidän –. Kenellekään ei jäänyt epäselväksi sadan metrin alueella heidän ruokansa, vuohenjuustoleivät porofileen kera. Seurue leiriytyi äänekkäästi ja yhtä äänekkäästi ilta sitten jatkui ruokailun merkeissä. Yritimme nukkua, mutta puolenyön maissa kaksi naista aloitti pornolaulunsa, jolloin en enää voinut hillitä itseäni. Ryömin teltasta tulille ja pyysin ystävälliseen sävyyn, että voisivatko he nauttia juhannuksesta hieman rauhallisemmin ja hiljaisemmin. Nuori tyttö lupasi ystävällisesti, että niin tehdään. Seurueen ikähaarukka vaihteli n. 25-55 vuoden välillä. Ei siis mitään teinejä enää.
Älämölö jatkui koko yön. Miehenikin kävi vielä kerran pyytämässä heitä hieman hillitsemään juhannuksenviettoa. Saimme myös lisänimet, nappi ja tappi. Kaikki puhe kantautui telttoihin erittäin selvästi. Liekö sitten ollut tarkoituskin. Kuusamossa eivät ihmiset ole kuulemma tottuneet ihmisiin ja tulipaikat pitäisi seurueen mielestä olla vuokrattavissa niin kuin vuokrakämpätkin yhdelle porukalle kerrallaan. Mekin toivomme kyllä yön kokemusten jälkeen niin.
Nautittuaan nuotioillallisensa alkoi sitten tiskaus ja halkojenhakkaus. Ei mitään pieniäänistä puuhaa sekään. Ja juhannukseenhan kuuluu tietenkin myös yhteislaulu, jota jatkui aamuviiteen saakka. Siinä vaiheessa luovutimme. Pakkasimme telttamme ja lähdimme ripeästi soutamaan ihanan aamuauringon paistaessa Jäkälämutkaa kohti.
Emme ole ilonpilaajia. On mukavaa, että ihmiset nauttivat retkeilystä, ovat hyvällä tuulella ja viitsivät yleensäkin lähteä Kuusamon ihanaan luontoon vieläpä telttailemaan. Mielestämme retkeilyyn kuuluu luonnon kunnioittamisen lisäksi myös muiden siellä olevien ihmisten huomioiminen. Kaikki me sovitaan samoille tulille, kohtuus kuitenkin mielessä ilonpitämisessäkin. On mukava tavata tulipaikoilla ihmisiä, vaihtaa kuulumisia ja jutella niitä näitä.
Toivottavasti tälle seurueelle kanootit vuokrannut yrittäjä tunnistaa tästä kirjoituksesta kyseisen porukan. Ehkä kannanottomme löytää sitä kautta perille. Tosin tässäkin porukassa oli myös asiallisesti käyttäytyviä ihmisiä. Mynämäkisiä ainakin yksi heistä.
Tulilla tavataan.