Voileipäkakku on jo vuosikymmenten ajan ollut yksi juhlapöytien perusvarusteista. Näin keväisin voileipäkakkua on syöty esimerkiksi ylioppilasjuhlissa tai muiden koulunsa päättäneiden, kuten ammattiin valmistuvien juhlatilaisuuksissa. Voileipäkakku sopii mainiosti myös esimerkiksi syntymäpäiville, ristiäisiin, rippijuhliin, sukujuhliin ja muihin juhlaviin kokoontumisiin. Voileipäkakkuja on viime aikoina näkynyt jopa lasten syntymäpäivillä.
Hyvä voileipäkakku on sekä ulkonäöltään kaunis että maultaan maistuva.
Mutta miten sitten syntyy hyvä voileipäkakku? Vuoden alussa aloittaneen kuusamolaisen Pikkusen Oy:n Janina Koskenkorva kertoo, että hyvän voileipäkakun onnistumisen lähtökohtana on se, että kakku on hyvin kostutettu.
– Se on tärkeää, että kostuttaa kunnolla, Koskenkorva sanoo.
Juhlapöytiin asetetuissa voileipäkakuissa monen huomio kiinnittyy ensimmäisenä kakun ulkonäköön. Kaunis ja näyttävä koristelu on ihmisille mieleen.
– Ihminenhän syö ensimmäisenä silmillään, Koskenkorva huomauttaa.
Koskenkorva kertoo, että kakkujen koristeluissa on tänä päivänä mahdollisuus käyttää esimerkiksi kukkia. Luonnossa kasvavista kukista moni kelpaa myös suuhunpantavaksi.
– Nämä orvokit ovat esimerkiksi täysin syötäviä, Koskenkorva osoittaa valmistamaansa porovoileipäkakkua.
Koristelussa käytettävien kukkien suhteen ei ole suuria rajoituksia. Tavalliset pihalla kasvavat kukat, kuten voikukat ja päivänkakkarat sopivat koristeluun erinomaisesti.
– Kunhan se kukka ei ole myrkyllinen, niin kyllä sitä voi käyttää.
Voileipäkakuissa riittää tänä päivänä valinnanvaraa, sillä vaihtoehtoja on useita. Kakkuja valmistetaan toiveiden ja mieltymysten mukaan. Juhlapöydissä näkee esimerkiksi lohi-, kinkku-, poro-, kana- ja kasvisvaihtoehtoja voileipäkakuista. Koskenkorva paljastaa kuusamolaisten voileipäkakun ystävien suosikin.
– Poroa menee kyllä Kuusamossa eniten.
Voileipäkakkujen osalta ei liiemmin tule mitään erikoisia toiveita.
– Pikemminkin tavallisten kakkujen puolella on niin, että niihin tulee erityistoiveita. Jokainen kakkuhan on yksilö.
Ja ennen kuin voileipäkakkujen tekemisessä päästää siihen vaiheeseen, että on löydetty kakkuihin sopiva koristelu sekä asiaankuuluvat täytteet, on lähdettävä liikkeelle leivän valinnasta. Koskenkora kertoo, että asiakkailta ei tule erityisiä toiveita käytettävän leivän suhteen. Ei siis ole niin, että joku haluaisi voileipäkakun tehtävän etenkin vaaleaan leipään ja toiselle taas tumma leipä sopisi paremmin. Koskenkorva onkin päätynyt leivän valinnassa kompromissiin.
– Itse tykkään käyttää vaaleaa ja tummaa leipää sekaisin. Molempien leipien käyttö tuo vähän sitä makua.
Voileipäkakkua tehdessä on syytä ottaa huomioon myös juhlavieraiden mahdolliset allergiat. Kakkuja tehdäänkin niin gluteenittomana kuin laktoosittomanakin.
– Gluteeniton sopii heille, jotka välttelevät vehnää, sanoo Koskenkorva.
Voileipäkakku
Voileipäkakku on eräänlainen ruokalaji.
Voileipäkakkuja tarjoillaan esimerkiksi perhejuhlissa.
Voileipäkakuissa käytetään täytteinä ja päällysteinä esimerkiksi, kalaa, kinkkua, kasviksia ja poroa.
Voileipäkakkujen historia ulottuu vuosikymmenten taakse. Ruotsinkielisen wikipedian mukaan vanhin tunnettu esiintyminen sanalla ”smörgårstårta” on ollut Söderhamns Tidningissä vuonna 1934. Samainen sivusto kertoo vuodelta 1945 peräisin olevasta leipämainoksesta, jossa on ollut mukana pyöreän tai neliskanttisen voileipäkakun resepti.
Olen jo kauan sitten huomannut voileipäkakkujen tenhon ja vetovoiman. Juhlatilaisuuksissa huomioni kiinnittyy kyllä hyvin usein siihen, onko tarjolla mahdollisesti voileipäkakkua. Ja mikäli näin on, on juhlatilaisuus varmasti ainakin tarjoilujen suhteen onnistunut. Täytyy tosin tässä vaiheessa huomauttaa, että olen kyllä ylipäänsä hyvän ruuan ystävä ja monenlaiset juhlatarjoilut ovat vuosien saatossa maistuneet.
Voileipäkakuissa miellyttää moni asia. Toki ensimmäisenä sitä havaitsee voileipäkakun näyttävän ulkonäön. Tärkeintä on kuitenkin monipuolinen ja ravitseva sisältö. Voileipäkakkua ei välttämättä tarvitse syödä kovin suurta palaa, kun vatsa on jo sopivan täynnä.
Mikäli omissa juhlissa on sattunut olemaan voileipäkakkua, niin sitä voi aivan hyvin syödä vielä seuraavana päivänä. On nimittäin usein niin, että voileipäkakkua jää hieman yli. Joskus tosin voi joutua pettymään, kun koko kakku on tullut jo edellispäivänä syötyä.
Voileipäkakun hienoutta eivät ehkä kaikki ihmiset ole vielä ymmärtäneet. Nykypäivänä on kyllä olemassa vaikka minkälaista hienosti asetettua juhlaruokaa. Silti voileipäkakun voittanutta ei taida löytyä.
Voileipäkakun arvostusta olisi syytä nostaa myös nykynuorison keskuudessa.
Voileipäkakkuja on totuttu näkemään etenkin merkittävissä juhlissa. Mielestäni voileipäkakku sopisi myös hieman arkisempaan pureskeluun. Joskus on toveripiirissä mietitty sitä, että palatessa yöllä horjuvin askelin kapakasta, olisi hienoa, kun voisi jostakin hakea yönälkään palan voileipäkakkua.