Tuomio: Nis­sin­vaa­ran koulun suun­nit­te­li­ja va­hin­gon­kor­vauk­seen van­has­ta suun­nit­te­lu-ura­kas­taan

Joko luit: Pal­lo-Kar­hu­jen edustus aloit­taa jo pian val­mis­tau­tu­mi­sen ensi kauteen – Kai Puonti jatkaa pää­val­men­ta­ja­na

Toimittajalta: Onko di­gi­ta­li­saa­tio hyvä vai huono asia?

Mainos: Koillissanomat Digi talvitarjouksena 5 kk nyt vain 38,70 €! Tilaa tästä

Ju­mis­kon voi­ma­lai­tok­sen tur­bii­nit hyr­rää­vät sähköä taas – huol­to­työt val­mis­tu­vat al­ku­ke­säk­si

Jumiskon voimalaitos on rakennettu kallion sisälle. Pudotuskorkeus on liki sata metriä, mikä on poikkeuksellisen paljon. Kuva turbiinihallista laitoksella vietetyltä avointen ovien päivältä.
Jumiskon voimalaitos on rakennettu kallion sisälle. Pudotuskorkeus on liki sata metriä, mikä on poikkeuksellisen paljon. Kuva turbiinihallista laitoksella vietetyltä avointen ovien päivältä.
Kuva: Mikko Halvari

Jumiskon vesivoimalaitoksella Posion ja Kemijärven rajalla on tehty huoltoja, kunnostuksia ja rakenteiden sekä koneiston tarkistuksia loppukevään aikana. Laitos saatiin takaisin tuotantokäyttöön kesäkuun alkupäivinä. Jumiskon voimalaitos on ns. tunnelivoimalaitos, johon vesi johdetaan kallioon louhittujen tunneleiden ja kanavien kautta. Niiden yhteenlaskettu pituus on n 7,5 km, kertoo Pohjolan Voima uutiskirjeessään.

Voimalaitos valmistui vuonna 1953. Voimalaitos liitettiin Suomen sähköverkkoon 17. tammikuuta 1954.

Voimalaitoksella tehtiin huoltoja, kunnostuksia sekä tarkastuksia rakenteille ja koneistolle. Huoltotyön ajaksi koneen vesitiet tyhjennettiin 5,5 kilometrin matkalta. Huollon aikana turbiini sekä kuivatut vesitiet tarkastettiin. Suurin yksittäinen kunnostustyö oli teräksisen tuloputken ja imuriluukkujen korroosiosuojan uusinta. Myös tuloputken läppäventtiili varustettiin paineentasauslaitteistolla, jolla varmistetaan läpän toimintaa kertoo Pasi Eilola, erillistöiden ja korjaustoiminnan asiantuntija PVO-Vesivoimasta.

– Turbiinille asennettiin kiinteä, värähtelyvalvontaan perustuva valvontalaite, joka indikoi turbiinin poikkeamista. Vedestä tyhjänä olevat tunnelit, välpät ja tunneleiden suuaukot tarkastettiin ja osa kuvattiin. Jumiskon turbiinin juoksupyörä on alkuperäinen. Se on ollut käytössä jo yli 60 vuotta, ja sen uusinta tulee ajankohtaiseksi lähivuosina.

– Eri turbiinitoimittajat kävivät tutustumassa tilanteeseen paikan päällä. Tarkoitus oli saada alan asiantuntijoilta myös näkemyksiä siitä, miten kuluvat osat ovat kuluneet ja millä laajuudella uusintaa pitäisi tehdä, kerrotaan uutiskirjeessä.

Luukkujen huolto alkoi huhtikuun puoliväin paikkeilla. Koneisto pysäytettiin toukokuun ensimmäisellä viikolla

– Nyt kesäkuun alussa huollot on pääosin tehty, ja vesiteitä täytetään jälleen. Koneistolle tehdään muutamia testejä vielä ennen kuin se otetaan jälleen kaupalliseen käyttöön.

Jumiskon voimalaitoksen nimellinen putouskorkeus on 96 metriä: harvinaisen paljon verrattuna muihin vesivoimalaitoksiin Suomessa.

Voimalaitostila on louhittu noin sadan metrin syvyyteen kallion sisään, johon kuljetaan 140-metristä huoltotunnelia pitkin. Laitos sijaitsee Askanjärven ja Kemijärven välissä. Vesi johdetaan laitokselle pitkän ja monimutkaisen kanava-, järvi- ja tunnelijakson kautta. Keinotekoista uomaa on yhteensä 18 km. Suurin alueen säännöstellyistä vesistöistä on Suolijärvet. Säännösteltyihin veistöihin kuuluu myös Sallan puolellla oleva Isojärvi, jonka vesi nostetaan kanava- ja tunnelijärjestelmässä noin 17 metriä korkeammalle.

Veistön säännöstelystä, sähkönalennusrahoista ja kalakorvauksista käytiin voimayhtiön ja alueen kalastuskuntien välillä pitkällinen vuodesta 1971 alkanut kiistely, joka saatiin päätökseen vasta 1989, jolloin jakokunnat ja Pohjolan Voima alleukirjoittivat sopimuksen niinsanottujen sähkönalennusrahojen jakamisesta, noin 37 vuotta alkuperäisen kauppakirjan tekemisen jälkeen.

Voimalaitoksen takia lähes kuivilleen jääneen Jumiskojoen entisöintiin päästiin vasta vuonna 1995.

KS Fakta