Pääkirjoitus
Käylän Juomasuon kaivoshanke nousi jälleen julkisuuteen, kun valtakunnan päälehdistä ainakin Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus uutisoivat kaivostoiminnan vaikutuksista aluetaloudelle.
Pellervon Taloustutkimuksen PTT:n tekemässä tarkastelussa olivat mukana seuraavat matkailukeskukset ja niiden läheisyydessä sijaitsevat kaivokset tai suunnitteilla olevat kaivokset: Ruka / Juomasuo, Hannukainen / Ylläs ja Talvivaara / Vuokatti.
Juomasuon osalta lopullinen tutkimustulos oli sama kuin Koillissanomien jo talvella uutisoima alustava tulos samasta PTT:n tutkimuksesta (KS 31.1.2014). Juomasuon vaikutus alueen työllisyyteen olisi plusmiinus nolla.
Kolmesta tutkitusta matkailupaikkakunnasta Kuusamon matkailuyrittäjät suhtautuvat kaivokseen selkeästi kielteisimmin. Puolet yrittäjistä vastustaa Juomasuon kaivosta, 27 prosenttia kannattaa. Tosin keskustelun perusteella voisi kuvitella, ettei matkailuyrittäjissä ole yhtään kaivoksen kannattajaa, sillä julkisuudessa heitä ei esiinny.
Kaivoksen kannattaminen on matkailuyrittäjälle vaikeaa, sillä vastustajien on paine on kova ja leimautumisen pelko on suuri. Tämän paikallisesti tunnetun asian oli pannut merkille Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Aimo Vainio kirjoittamassaan kommentissa.
Kuusamossa vastustajien määrä on joka tapauksessa niin suuri, ettei kaivoksella ole yleistä hyväksyntää eli niin sanottua sosiaalista toimilupaa matkailuyrittäjien keskuudessa. Kolarissa ja Sotkamossa kaivoksen vastustajia oli selkeästi vähemmän, noin neljännes vastaajista.
Kaivokset eivät ole veljiä keskenään. Tutkimukseen mukaan Talvivaara tuo 47 vuoden toiminta-aikana noin 4,9 miljardia enemmän palkkatuloa kuin mitä paikkakunnan matkailu menettää. Kolarissa nettovaikutus on noin 500 miljoonaa 14 vuoden aikana, Kuusamossa 14 miljoonaa kymmenessä vuodessa.
Kuusamolle vaihtokauppa matkailusta kaivokseen ei tutkimuksen valossa ole kannattava. PTT:n matkailijoille tekemän kyselyn mukaan matkailijamäärä voisi puolittua kaivoksen takia.