Kaivosteollisuus on mainettaan parempi, vaikka Talvivaaran tapahtumat ovat paha tahra kilvessä.
Talvivaara on saanut, ansaitusti, julkisuudessa lokaa niskaansa ja kaivosyhtiö on myöntänyt tehneensä virheitä ympäristöasioissa.
Kaivosyhtiö julkisti hiljattain uuden ympäristöohjelmansa, jossa yhtiö lupaa vähentää vesistöön aiheutuvia päästöjään tänä vuonna. Lisäksi yhtiö lupaa parantaa tiedottamistaan.
Talvivaaran jättiläiskaivos on jättänyt varjoonsa sen, että muilla suomalaisilla kaivoksilla ei ole ollut erityisiä ongelmia ympäristönormien täyttämisessä.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö kaivoksilla olisi mitään vaikutusta ympäristöön. Kaikella ihmisen toiminnalla on aina vaikutuksensa, olipa kyse kaivosteollisuudesta, metsäteollisuudesta, maataloudesta tai matkailusta. Kaikki nämä jättävät jälkensä luontoon.
Kyse on siitä, kuinka pitkälle vaikutukset pystytään minimoimaan, ja toisaalta, kuinka suuret vaikutukset hyväksymme.
Kaivoksia on moneen lähtöön. Pampalon kultakaivos ei ole samanlaisten intohimojen kohde kuin Talvivaara. Pampalo on otettu Ilomantsin kunnassa myönteisesti vastaan (KS 27.1.2012).
Viesti oli, että Pampalo on tuonut syrjäseudulle työtä ja toivoa tulevaisuudesta. Kaivos on säteillyt myönteisesti ympärilleen.
Talvivaara ja Pampalo eivät kumpikaan käy suoraan esimerkiksi Kuusamon Käylän Juomasuon kultakaivoshankkeelle tai Taivalkosken Mustavaaran kaivoksen uudelleen avaamiselle. Sen voi sanoa, että nykyisellä tiedolla Juomasuo on Mustavaaraan haasteellisempi hanke.
Kaivosyhtiön suunnitelmien mukaan uraani voitaisiin ottaa Juomasuolla talteen malmista pois liuotusmenetelmällä ennen kultamalmin rikastamista. Toinen mahdollisuus olisi erottaa kulta pois ja jättää uraani rikastehiekkaan. Tällöin hiekan uraanipitoisuus on sama kuin maaperän uraanipitoisuus Suomen uraanialueilla.
Uraania suurempana haasteena ympäristövaikutusten arviointia tekevä yhtiö näkee kaivoksen vesistövaikutusten hallinnan. Kaivos sijaitsee Kitkajoen latvavesillä ja kohtuullisen lähellä Oulangan kansallispuistoa.
Yvasta selviää se, minkälaisia vesistövaikutuksia kaivoksen arvioidaan aiheuttavan. Missään tapauksessa kyse ei ole toisesta Talvivaarasta, sillä Juomasuon kaivoksen veden käyttö olisi murto-osa tästä. Lisäksi pitää huomioida kaivosten kokoero. Louhintamäärällä mitattuna Juomasuo on vain 1/60 Talvivaarasta.
Pampalossa ja Kittilän Suurkuusikossa kaivos on saatu sopeutettua yhteen muun muassa matkailun kanssa. Onko tämä mahdollista myös Kuusamossa? Siihen saadaan osaltaan vastaus, kunhan yva tämän kevään kuluessa saadaan valmiiksi.