Pääkirjoitus

Juus­ton­tuo­tan­toon us­ko­taan yhä

Pääkirjoitus

Kuusamon Juustolla on ollut varsinkin kahtena viime vuotena todella vaikeaa. Tilikausilla on tullut rajusti tappiota.

Yhtiö on etsinyt kuumeisesti ratkaisua rahoitusongelmaansa. Viime vuoden aikana tilannetta ei saatu vielä ratkaisua, mutta neuvotteluja eri tahojen kanssa käytiin ja käydään edelleen ahkerasti.

Kaiken kaikkiaan rahoitustavoitteena on saada kasaan noin kahdeksan miljoonaa euroa. Alkuvuonna on päästy sopimukseen kahden eri tahon kanssa vajaan neljän miljoonan sijoituksesta. Kuusamon Juustossa ollaan optimistisella mielellä, että rahoitusneuvottelut saadaan kaikista vaikeuksista huolimatta myönteiseen päätökseen.

Kuusamon Juusto on hakenut yhteistyötä myös yksityisten meijeriyhtiöiden kanssa. Rahoitusjärjestelyjen ohella haetaan etuja tuotannon, myynnin, markkinoinnin, viennin ja taloushallinnon osalta. Tärkein yhteistyön ala on kuitenkin maidon hankinta, niin että kukin meijeri saisi sitä kulloistenkin tarpeidensa mukaan.

Kuusamon Juustolla on edelleen sama ja harvinainen ongelma. Yhtiöllä ei ole tarpeeksi käyttöpääomaa tehdä tuotantoa, vaikka kaikki muut osatekijät tuotetta ja sen markkinointia myöten olisivat kunnossa. Valiolta olisi ollut mahdollista ostaa lisämaitoa, josta tehdä juustoa, mutta rahan puute estää lisämaidon oston.

Markkinat vetäisivät enemmän, mutta meijeri ei pysty tekemään tuotteita ja tuotanto käy vajaakapasiteetilla. Esimerkiksi viime vuonna pystyttiin käyttämään vain noin 40 prosenttia olemassa olevasta tuotantokapasiteetista. Tämä on merkinnyt myös lomautuksia.

Vaikka yhtiöllä on mennyt huonosti, Kuusamon Osuusmeijerin osakaskokouksessa paikalla olleet tuottajat olivat yksimielisiä hyväksyessään viime vuoden tilinpäätöksen ja myöntäessään vastuuvapauden. Luottamus siihen, että rahoitusasiat saadaan kaiken tämän jälkeen kuntoon, on yhä vankka.

Ei voi muuta kuin toivoa, että neuvotteluissa onnistutaan, sillä meijerin työllistävä merkitys monelle taholle on niin merkittävä alueellisesti.

”Esimerkiksi viime vuonna pystyttiin käyttämään vain noin 40 prosenttia olemassa olevasta tuotantokapasiteetista.