Kaa­mos-gal­le­rias­sa voi kokea suon kai­kil­la ais­teil­la – "Suo on kuin ali­ta­jun­nan ker­ros­tu­ma"

Riitta Attila, Linda Sainio ja Anu Tossavainen ovat alkaneet kunnioittaa suota yhä enemmän.
Riitta Attila, Linda Sainio ja Anu Tossavainen ovat alkaneet kunnioittaa suota yhä enemmän.
Kuva: Anna Asplund

Kun menet seuraavan kerran suolle, laita silmäsi kiinni ja hengitä syvään. Nuuhki ilmaa ja haista suon erilaiset tuoksut. Upota sitten kätesi suohon ja tunnustele.

Näin neuvovat Anu Tossavainen, Riitta Attila ja Linda Sainio. He haluavat inspiroida ihmisiä katsomaan suota erilaisin silmin. Eikä vain katsomaan, vaan myös haistamaan, maistamaan ja koskettamaan.

Halusta näyttää suon kaikki puolet on syntynyt moniaistillinen näyttely. Suo parantaa -näyttelyssä katsoja voi kokea soiden monipuolisuuden ennakkoluulottomasti.

– Näyttelyyn voi tulla aivan kuin menisi suolle, vain ilman mäkäräisiä ja polttiaisia, Attila sanoo.

Naisten yhteiseksi näkökulmaksi on noussut jo prosessin alussa taide parantamisen keinona. Heidän mielestään yksi näyttelyn tärkeimmistä teemoista on kysymys: voiko galleriatilaan tuodut elementit toimia luontosuhdetta hoitavana kokemuksena?

Naiset haastattelivat ja kuvasivat näyttelyään varten viittä paikallista perinnehoitajaa.

Heikki Aalto, Rauno Säkkinen, Mirja Nylander, Maija Seppänen sekä Irja Mäkitalo pääsivät kertomaan, minkälainen on heidän suhteensa suohon.

Kuvaukset alkoivat toukokuussa. Jokainen kuvattava sai valita itse, millä suolla he haluavat tulla kuvatuksi. Kuvat on otettu kolmella eri kameralla, kolmen naisen näkökulmasta. Siksi jokaisesta perinnehoitajasta on näyttelyssä kolme kuvaa.

– Tämä on ollut vahvaa yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta. Olemme saaneet paljon uutta, hiljaistakin tietoa. Energia ja synergia ovat toimineet upeasti kuvauksissa, Attila sanoo.

Kuvauspäivät olivat intensiivisiä. Kuvauspaikalla saattoi vierähtää koko päivä. Kuvattavan ja kuvaajien lisäksi kuvauspaikalle on löytänyt kerta toisensa jälkeen myös yllätysvieras.

– Joutsen on vieraillut useasti suolla kuvauksia lopettaessa. Se oli kuvauksissa sellainen toistuva tilanne, että joutsen lensi yli ikään kuin tervehtien meitä ja siitä tiesi aina, että kuvaukset ovat lopussa, Sainio kertoo.

Kokemus oli joka kerta yhtä koskettava. Se sai kylmät väreet kulkemaan pitkin kehoa.

Kylmiä väreitä aiheutti myös suota kohtaan syntynyt syvä kunnioitus.

– Suolla ei voi tömpsytellä miten sattuu, suolla täytyy olla läsnä, Tossavainen sanoo.

– Suosta löytyy jäljet kaikesta, mitä me ihmiset olemme tehneet ja mitä luonto on tehnyt. Suo on tavallaan kuin alitajunnan kerrostuma, Attila kuvailee.

Näyttelyyn valmistautuminen kesti yhteensä seitsemän kuukautta. Tylsistymistä suohon ei ole tullut, päin vastoin.

– Jos olisi ollut aikaa, olisin käynyt soilla vielä enemmän. Olen merkinnyt itselleni karttaan monta paikkaa, missä olisi pitänyt käydä kuvaamassa, mutta en vain ole ehtinyt, Sainio sanoo.

Näyttelyn kuvissa voi nähdä suon kesäasussaan. Herää kysymys: näemmekö suon vielä syksyn, talven ja kevään väreissä?

Attila, Tossavainen ja Sainio katsovat toisiaan hymyillen. Lisää on tulossa, mutta enempää he eivät vielä suostu paljastamaan.

– En malta odottaa, että pääsen ruskasuolle pyörimään, Sainio sanoo.

– Sanotaanko vaikka näin, että paljon on ideoita ja ajatuksia, Attila kuittaa.

Suo on tavallaan kuin alitajunnan kerrostuma.

Suo parantaa -näyttely Kuusamotalolla

Näyttely on esillä Kuusamotalon Kaamos-galleriassa 26.7-5.8.

Näyttelyn ovat valmistelleet Lapin yliopiston soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriopiskelijat Riitta Attila, Linda Sainio ja Anu Tossavainen.

Katsoja voi kokea suon paitsi visuaalisesti myös tuoksun, kosketuksen, äänen sekä makujen kautta.

Jatkaa keskustelua ”Parantaminen taiteena ja taide parantamisena” “Healing as Art - Art as Healing”-teemasta.

Rahoitus Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahasto.

Ilmoita asiavirheestä