Siinä näytetään varatun matkailuelinkeinolle lähes puolet Kuusamon pinta-alasta, kymmeniätuhansia hehtaareita. Mitä järkeä tässä nyt on?
Tietenkin, jos halutaan esim. kaivostoiminta sulkea pois Kuusamon alueelta kokonaan pois. Näin siinä olisi keino lopettaa kaivostoiminta ennen alkuaan.
Luodaan matkailulle kaavadiktatuuri. Matkailualueita näyttää kaavassa riittävän mm. Ölkky, Hossa, Iivaara, Kylmäluoma, Kuusamon keskusta, Kitkan alue, Ruka, Kuusinkijoen alue, Ruka - Oulanka ja Karhunkierros. Lisäksi yhteys Poroma- ja Pääjärvelle. Mikä yhteys?
Kaavassa näyttää maatalous jäävän mopen osalle. Tietenkin voidaan ympäristöluvat laittaa niin tiukoiksi, ettei niitä ei voi toteuttaa.
Pellon teko saattaa olla monen lukon takana, samoin maa-ainesten otto omaan tarpeeseen. Tien teko voi olla kovan takana. Siinähän joudutaan maankamaraa muuttamaan uuteen muotoon.
Metsätaloudelle tämä kaava aiheuttanee kaikkein suurimmat vaikeudet. Lähes kaikki metsässä tapahtuva toiminta vaatii maisemaluvan. Ei siellä ”ponssella” ajella. Jos haluat myydä tukkeja omasta metsästä, jota olet kasvattanut ja hoitanut 50-60 vuotta. Lupa, lupa?
Puuta käyttävä teollisuus näytetään laittavan tiukille. Mistä tukit sahalle? Tällä kaavalla ei myöskään turvata kyseisen teollisuuden tarjoamia ympärivuotisia työpaikkoja. Kaavoittajan tarkoitus näyttää olevan suojella hongat hinnalla millä hyvänsä.
Hyvä kaavoittaja, risusavotasta saatavasta puusta ei hirsitalotehdas pysty hirsiä höyläämään.
Tämän kaavan tarkoitus näyttää olevan, että saadaan lisää suojeltua alueita kaikkien entisten suojelu-alueiden lisäksi. Täällä suojeltuja alueita riittää: Oulangan puisto 270 ha, mutta suojelu- ja Natura-alueita noin 70 - 80.000 ha. Nyt lisäksi uusi kansallispuisto (Hossa) on 11 000 ha. Siinä jää lahoamaan noin 11 miljoonaa kuutiota entisten suojeltujen metsien mätänemässä olevien puiden lisäksi.
Näiden suojelualueiden puun tuotolla voisi toimia lähes Pölkyn kokoinen saha tai Pölkky voisi laajentaa toimintaansa. Työpaikkojen lisäys olisi merkittävä. Vero-euroja Kuusamoon.
Matkailu pääelinkeino? Yritystoiminta joka työllistää lähes kokonaan pätkätöillä vuotuisen työvoimatarpeensa. Ei voi olla tällaisen korpi-Kuusamon pääelinkeino. Mistä verotulot? Kaupunki näyttää olevan tukena ja turvana kyseiselle elinkeinolle. Rahaa menee suruttomasti kaupungin kassasta.
Maisematyöluvasta. Täällä Kuusamossa on varmasti tultu toimeen ilman kyseistä byrokratian luomusta ikiajat. Pääkirjoitus. Mietipä kirjoituksen laatija sitä, että metsänomistajan on metsä aikanaan uudistettava. Jäähän tontinomistajalle tontilla olevat hongat pystyyn. Siis omistajat hallitsevat manttaaleitaan.
Muojärveläiset. Nostan hattua heille, kun nousivat kapinaan näin tärkeän asian vuoksi. Kuusamon metsissä saattaa vaeltaa monenlaisia samoilijoita (jokamiehen oikeus) etsimässä jos löytyisi alueelta jotain sellaista, että sen saisi jollakin tavoin suojelun piiriin.
Kaivos. Onhan tämä merkillistä jos Kuusamoon ei voida luoda kaivosteollisuutta. Kuusamon maaperässä on malmirikkauksia erittäin paljon ja näiden avaaminen toisi paljon hyvinpalkattuja ympärivuotisia työpaikkoja. Ei pätkätöitä kuten matkailuala. Kaivosteollisuus toimii omilla varoillaan, eivät tarvitsisi kaupungin euroja toimintansa tukemiseen, kuten matkailu.
Kaavoituksen tarkoitus näyttää olevan se, että mikä suinkin on mahdollista, se pyritään saamaan suojelun piiriin. Luonto, luonto.
Gondolihissi. Siinä kaupungille ensimmäinen rahanreikä. Siitä se eurojen meno alkaa. Tämä Rukan suunnitelma tarkoittaa vähän sitä kun joku kirjoitti kirjasen nimeltä: Kun Hunttalan Matti Suomen osti.
