"Kah­del­ta­tois­ta yöllä olivat val­mii­na jo­ki­var­res­sa odot­ta­mas­sa" – ka­las­tus alkoi Kuu­sin­gil­la

Kuusinki.

Kuva: Petri Markkanen

– Yksi alamittainen jalokala kävi nypyllä, kertoo Iisalmesta kotoisin oleva Janne Moilanen. Hän on viettänyt pari viimeistä päivää Kuusinkijoella veljensä Jani Moilasen kanssa. Asuntoautolla saapuneet veljekset eivät ole aiemmin käyneet Kuusingilla, mutta vaikuttavat pitävän kokemastaan. Saunottu on ja saalistakin on tullut, lähinnä ahventa ja haukea.

– Hirveästi elämää täällä joella on ollut, paljon nypyjä, Jani Moilanen pohtii.

Moilasten matka jatkuu Kuusingista kohti Kuhmoa, jossa tarkoitus on myöskin kalastaa ja pitää hauskaa.

– Tämä on tällainen jätkien reissu, Janne Moilanen kertoo naurahtaen.

Kalastuskausi Kuusinkijoella alkoi perjantaina ensimmäisten innokkaimpien kalamiesten saapuessa jo hyvissä ajoin.

– Torstaina tuli ensimmäinen porukka jo sisälle leirintäalueelle ja kahdeltatoista yöllä olivat valmiina jokivarressa odottamassa, Kuusingin leirintäalueen yrittäjä Jari Lifländer kertoo.

Monet kauden ensimmäisistä porukoista ovat entuudestaan tuttuja, niin kutsuttuja vakiasiakkaita. Näille nopeimmille kalastus ei aina ole se reissun kohokohta. Moni tulee paikalle viettämään kauden alkua tutussa kaveriporukassa. Iltoja kuluu nuotiolla – tai olisi kulunut, jos tulta olisi saanut virittää.

– Ainoa haitta harrastukselle on nyt, ettei tulia pääse tekemään missään metsäpalovaroituksen takia, Lifländer kertoo.

Kalastuslupia Kuusinkijoelle on myyty tähän mennessä Kuusingin leirintäalueelta useita kymmeniä. Menekki ei ole poikennut normaalista.

– Meillä on vuodesta toiseen aika lailla vakiomäärä, mitä tässä myydään. Niitä on noin kahdeksisensataa yhteensä kaudessa, Lifländer tarkentaa.

Varsinainen kalastussesonki alkaa Lifländerin mukaan juhannuksen korvilla.

– Äijät viettävät juhannuksen yleensä kotona makkaraa paistaen ja saavat sitten luvan lähteä, Lifländer kertoo pilke silmäkulmassa.

Lifländer uskoo, että kalastajia tulee tälle kesälle entiseen tahtiin. Yhtenä erikoisuutena hän mainitsee ulkomaalaisten kalastajien määrän kasvun. Syykin taitaa löytyä, nimittäin perhokalastuksen MM-kisat – ne järjestetään vuonna 2020 Kuusamossa ja Taivalkoskella.

Lifländerin mukaan Keski-Euroopasta löytyy aivan täysipäiväisiä ammattilaisia alan tiimoilta. Innokkaita kalamiehiä tulee eritoten Italiasta, Ranskasta, Puolasta ja Portugalista.

– Muutama kaveri kävi viime kesänä tiedustelemassa meininkiä ja sitten ilmoittivat joukkueilleen mitä on saatu milloin ja mistä, hän jatkaa.

Kalatilanne Kuusinkijoessa ei Lifländerin mukaan ole hyvä, vaikka kohtuullisesti kalaa onkin noussut viimeisten vuosien aikana.

– Viime vuonna oli selkeä piikki loppukaudesta, kun kalaa nousi enemmän Paanajärvestä, Lifländer tarkentaa.

Muutamia kehitysehdotuksia hänellä on kalastukseen ja nimenomaan kalakannan hyvinvointiin liittyen.

– Sieltä voisi ihan hyvin elokuussa rauhoittaa naarastaimenen ihan kokonaan, Lifländer kertoo.

Taimenen alamitta on 60 senttimetriä. Lifländer on pohtinut, että myös ylämitta olisi hyvä määrittää.

– Isolla kalalla on niin paljon paremmat geeniperimät, kun ovat tänne useaan kertaan nousseet, että jonkinlainen ylämitta olisi hyvä niille, hän jatkaa.

Ennakkoon ei Kuusinkijokeen nousevien jalokalojen määrää voi kuitenkaan tietää.

– Vuodet eivät ole veljeksiä kalan nousussa, Lifländer päättää.