Miten taajamien ulkopuolista rakentamista tulisi ohjata? Tästä taitettiin peistä Kuusamossa muutamia vuosia sitten yleiskaavan laadinnan yhteydessä.
Yleiskaavaehdotuksessa rakentaminen oli jaettu edullisuusvyöhykkeisiin. Kartan valkoisille vyöhykkeille olisi osoitettu vähemmän rakennusoikeutta kuin kyläkeskusten yhteyteen piirretyille ruskeille vyöhykkeille. Näistä niin sanotuista rinkulavyöhykkeistä luovuttiin asiasta nousseen keskustelun myötä.
Kaavan vastustajat epäilivät tuolloin, että valkoisista alueista muodostui käytännössä rakennuskieltoalueita. Epäily iti, vaikka valmistelussa korostettiin kaavan ohjaavaa vaikutusta. Tarkoitus oli porkkanaa käyttäen ohjata asutusta tukemaan olemassa olevia palveluja.
Kuusamossa edullisuusvyöhykkeistä luovuttiin, mutta nyt asia on noussut uudelleen esille Tampereen seudulla. Yhden arvion mukaan Tampereen tapauksesta tulee ennakkotapaus, joka ohjaa tulevia kaavoitusratkaisuja.
Kaavoitusviranomaiset haluavat rajoittaa haja-alueiden rakentamista kovin keinoin, kertoo Maaseudun Tulevaisuus (MT 30.5.2011) Kaavoittajien suunnitelman mukaan uudisrakentaminen pitää keskittää kaava-alueille, joko taajamiin tai maaseudun kyliin.
Kaavoittajan perustelu on sama kuin Kuusamossa aikanaan: asutusta on ohjattava, jotta kylissä saadaan säilymään palveluja. Kyläyhdistyksen edustaja tyrmää kaavoittajan ehdotuksen maaseutuasutuksen tiivistämisestä täytenä höpinänä. Hänen mukaansa hyvin harva maalle muuttaja haluaa toisen tonttia ihan viereen, kuten kaupungissa on pakko tehdä.
Kaavoituksessa ratkaisut ovat aina kauaskantoisia. Kun talo tai mökki jonnekin on rakennettu, se todennäköisesti säilyy asuttuna tai asuttavassa kunnossa vuosikymmenien ajan.
Kyse on myös rahasta. Jos perhe rakentaa talon hyvin syrjäiselle paikalle, kuka vastaa rakentamisen oheiskustannuksista? Kilometrien päässä päätiestä sijaitseva talo on ongelmallinen muun muassa koulukuljetusten kannalta. Kaikenlaisesta kulkemisesta aiheutuu vuosikymmenten mittaan suuret kustannukset.
Nykyisellään Koillismaalla rakennetaan vakituisia asuntoja haja-alueelle hyvin vähän. Kuusamossa lupia myönnetään puolenkymmentä vuosittain.
Huomattavasti suurempi merkitys on loma-asutuksen rakentamisen ohjaamisella. Kuusamo sijoittuu mökkien määrällä mitattuna valtakunnan kärkisijoille. Mökkejä on kaikkiaan noin 6 400.
Kuusamossa lomarakennusten muuttamista pysyviksi asunnoiksi suositaan alueilla, joilla on jo olemassa pysyvää asutusta.