Pääkirjoitus

Kai­kil­le ei riitä saa­lis­ta Kuu­sa­mon tai­men­joil­la

Kuusamon suurilla taimenjoilla on jälleen kesän aikana koeteltu kalaonnea, vaihtelevalla menestyksellä. Alkukesällä kalansaaliit jäivät laihoiksi ja puskaradio viestitti tehokkaasti tyhjistä kalareissuista. Kun tieto huonoista kalansaaliista kiiri, moni kalastusmatkailija jäi ehkä juuri sen vuoksi tulematta Kuusamoon.

Viime päivinä kalansaaliit ovat saatujen tietojen mukaan parantuneet, ja kokonaissaldona taimenta on noussut paremmin kuin vuosi sitten. Saaliit eivät ole vain kokeneiden kalamiesten saamia, vaan tavallinen turistikin on saanut nauttia taimenen kesyttämisestä.

Silti keskustelu Kitka-, Oulanka- ja Kuusinkijokien ailahtelevista kalansaaliista jatkuu. On harmittavaa, jos Kuusamon maine hienona kalastusmatkailukohteena on kärsinyt sen vuoksi, että kalaa ei ole pyydettäväksi asti ja kesien saalismäärät vaihtelevat rajusti.

Kalamiehet luonnollisesti miettivät syitä ailahteleviin saaliisiin, ja monet katseet kääntyvät itään. On epäilty, että kala ei pääse nousemaan Kuusamon jokiin Venäjän puolelta siksi, että niitä pyydetään liian ahkerasti naapurin puolella. Tämä seikka olisi hyvä selvittää aivan virallisestikin.

Niin tai näin. Puolivirallisten tilastojen mukaan viime kesänä Kitkajoesta saatiin 80-90 taimenta kun kokeneen kalamiehen mukaan saman joen saalismäärä oli 25 vuotta sitten 400 taimenta. Ero saalismäärässä on joka tapauksessa valtava.

Tosiasia siis on, että kuulujen taimenjokien saaliit ovat viime vuosina olleet vaatimattomia pyyntiin verrattuna. Siitäkin huolimatta, että tänä kesänä kalastuslupia on joille ostettu huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi viime kesänä. Kalastajien määrä näyttäisi joka tapauksessa olevan liian suuri tarjolla olevaan saaliiseen verrattuna.

Toisaalta on kyllä ymmärrettävä, että kalassa ei aina saa saalista, eikä se kaikille kalamiehille pääasia olekaan.

Yksi keino taimenjokien kalakannan parantamisessa voi olla kalasta ja vapauta- menetelmä, jossa kalastaja palauttaa saamansa saaliin takaisin kasvamaan jokeen. On helppo ymmärtää myös sitä koulukuntaa, jonka mukaan nykyisellä lupamyyntimäärällä kaloja ei yksinkertaisesti riitä jokiin, mikäli osaa ei laiteta saalistamisen jälkeen takaisin.

Kalastusmatkailua ja sen tulevaisuutta ajatellen yksi kivi koskessa on myös jokikalastuksen turhan monimutkainen lupakäytäntö.

Tosiasia siis on, että kuulujen taimenjokien saaliit ovat viime vuosina olleet vaatimattomia pyyntiin verrattuna.