Pääkirjoitus
Kainuulaiskätilöiden taistelu Kainuun keskussairaalan synnytysosaston puolesta kuulostaa kuusamolaisten korvin kuultuna kovin tutunoloiselta. Kuusamossa vastaava kamppailu käytiin vuosikymmen sitten.
Kainuulaiskätilöt markkinoivat koillismaalaisille äideille ja perheille Kajaania vaihtoehtona Oululle tai Rovaniemelle. Kuusamolaisista vauvoista kaksi kolmasosaa syntyy Oulussa ja lähes kolmannes Rovaniemellä (KS 16.3.). Taivalkoskelta mennään lähes yksinomaan Ouluun. Kajaanissa synnyttäneet koillismaalaiset äidit ovat olleet yksittäistapauksia.
Kätilöiden markkinointitempauksen taustalla on huoli Kainuun keskussairaalan synnytysosaston tulevaisuudesta. Osasto sai poikkeusluvalla jatkaa ainakin vuoteen 2017. Osastolla on vuodessa synnytyksiä 700 ja tavoite on kasvattaa määrää sadalla. Kuusamon synnytysosastolla syntyi loppuvaiheessaan alle 200 vauvaa vuodessa.
Perheiden valintaan synnytyspaikan suhteen vaikuttavat käytännön järjestelyt – ja sattuma. Useimmat äidit ja perheet pyrkivät hyvissä ajoin matkaan. Valinta osuu kaupunkiin, jossa asuminen ja eläminen on helpoimmin järjestettävissä eli missä ystävät ja sukulaiset asuvat.
Joskus synnytys käynnistyy oletettua aiemmin. Silloin hoitohenkilökunta tekee Kuusamossa päätöksen, lähteekö äiti ambulanssilla kohti Oulua vai onko parempi jäädä terveyskeskuksen suojiin.
Kainuulaiset sanovat pystyvänsä tarjoamaan joustavasti perhehuoneita pitkänmatkalaisille, mikä voi toimia houkuttimena.
Kun karttaa ja välimatkoja katsoo, Kainuun synnytysosaston jatko puoltaa paikkaansa. Kajaaniin tulee äitejä niin monelta suunnalta, että kaikkien kuljettaminen Ouluun tuntuu mahdottomalta ajatukselta.
Jatko oli uhattuna, koska synnytyksiä on osastolla vähemmän kuin asetus vaatii. Kesäkuussa voimaan tuleva päivystysasetus asetti rajaksi tuhat synnytystä. Poikkeusluvalla sai jatkaa myös Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä.