Vähältä piti, että Jyrki Kataisen (kok) hallitus olisi jäänyt ilman ainokaistakaan ministeriä Pohjois-Suomesta. Niin hullusti ei sentään käynyt, kun vasemmistoliitto nosti suomussalmelaisen kansanedustaja Merja Kyllösen liikenneministeriksi. Kyllönen jatkaa kainuulaista ministeriputkea, sillä edellisen hallituksen ympäristöministerinä istui Paula Lehtomäki (kesk) Kuhmosta.
Koillismaata ei ole ministerionni potkaissut vielä kertaakaan. Sinänsä valovoimaisen Pauli Saapungin ministeritien sanotaan katkenneen puutteelliseksi katsottuun kielitaitoon.
Kuusamon naapurikunnasta, 9 000 asukkaan Suomussalmesta, on kehkeytynyt varsinainen ministerihautomo, sillä Paavo Lipposen (sd) I hallituksessa istui sosiaali- ja terveysministerinä Terttu Huttu-Juntunen (vas). Yhteneväisyyttä on siinäkin, että Lipposen sateenkaarikoalitiossa vasemmistoliitto ja kokoomus mahtuivat ensi kerran samaan hallitukseen. Tämä historiallinen tilanne saa nyt jatkoa.
Lapin tovereita ideologisen vastustajan, kokoomuksen, kaulailu ei ilahduta. Naapurikaupunki Kemijärven Markus Mustajärvi (vas) ei olisi suurin surminkaan halunnut lähteä Kataisen kelkkaan. Puolueen puheenjohtajalla Paavo Arhinmäellä riittää joukoissaan kaitsemista.
Toisen kauden kansanedustaja Merja Kyllönen pääsi paljon vartijaksi. Aluepolitiikan kannalta liikenneministerin salkku on merkittävä ja raskaskin kantaa. Esimerkiksi maanteiden kunnostusta on tiedossa lähes määrättömästi. Tiestön huono kunto on syrjäseutujen suurimpia tyytymättömyyden aiheita.
Puolet uuden hallituksen ministereistä on pääkaupunkiseudulta. Kyllöstä lukuunottamatta ministerien kotipaikat sijaitsevat Etelä- ja Länsi-Suomessa. Ministerien kotipaikalla ei pitäisi olla mitään merkitystä päätöksenteon kannalta. Virallisesti ei tietysti olekaan, mutta ihmisiä ministeritkin ovat, ja tiukoissa tilanteissa ministerin henkilökohtaiset mieltymykset voivat nousta ratkaisevaan asemaan.
Siksi on sääli, että Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi jäivät ilman ministeriedustusta. Maantieteellisesti alue on puoli Suomea.
Ministerikato selittyy osin keskustan vahvalla asemalla pohjoisessa. Kun puolue on nyt oppositiossa, niin keskustavetoisissa maaseutukunnissa odotetaan kylmä hiki otsalla mitä tuleman pitää. Kuntien valtionosuuksien 631 miljoonan euron leikkaukset näkyvät kuntalaisten arjessa kaikkialla Suomessa.
Koillismaalla yrityselämän menestys on entistä ratkaisevammassa asemassa. Hyvinvointimme on yhä enemmän verotulojen varassa. On luotava uutta jaettavaa ja työllisyyden on kehityttävä myönteisesti. Muuten ei nykyinen hyvinvointi ole mahdollinen.