Pääkirjoitus
Kuusamon kultakaivoskiistassa yksi suurimmista huolista on kiistan leimahtaminen valtakunnan laajuiseksi ja jopa kansainvälisen huomion saavaksi konfliktiksi.
Tähän mennessä näyttävistä tempauksistaan tunnetut luonnonsuojelujärjestöt ovat pysyneet hiljaa. Kuusamon kaivoshanke on ollut esillä julkisuudessa, mutta Kuusamon matkailumaine on säästynyt suuremmilta kolhuilta.
Kaivoskriittinen toiminta on kanavoitunut Pro Kuusamo -kansanliikkeeseen, jonka johto on paikallisissa käsissä. Se mahdollistaa mutkattoman vuoropuhelun eri näkökantoja edustavien osapuolten välillä.
Jotta aloite säilyy paikallisten käsissä, olisi Kuusamossa syytä harkita neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä kaivosasiassa. Lain mukaan valtuusto voi tehdä päätöksen kansanäänestyksen järjestämisestä. Aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä voi tehdä kuntalaisten ryhmä, joka muodostaa vähintään viisi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista.
Neuvoa-antava kansanäänestys antaisi selkänojaa kuusamolaisvaltuutetuille ottaa kantaa asiaan, joka voimakkaasti jakaa mielipiteitä. Moni valtuutettu epäröi vielä kantaansa. Valtuusto antaa lausunnon kaivoksen ympäristönvaikutusten arviointiin (yva) helmikuussa, mutta sopiva ajankohta on varmasti löydettävissä myös sen jälkeen.
Koillissanomien Tietoykkösellä viime marraskuussa teettämän tutkimuksen mukaan kaivoksen kannatus ja vastustus Kuusamossa on lähes tasoissa, mutta vastustus oli kasvanut selkeästi vuoden aikana. Kannattajia ja vastustajia oli vajaa kolmannes vastaajista, mutta empivien osuus (38 %) on suuri. Kysely tehtiin ennen yvan julkistamista.
Kaivosalueen lähialueella ja mökkiläisten keskuudessa vastustus on todennäköisesti suurinta. Mökkiläisten näkökulmasta kaivos on pelkästään riski.
Kaivoksesta kauempana asuvat kuusamolaiset puntaroivat, onko mahdollinen ympäristö- ja imagoriski hyötyjä suurempi. Hyötynä kannattajat esittävät lähinnä elinkeinorakenteen monipuolistumisen ja työpaikkojen syntymisen.