Pääkirjoitus
Taivalkosken Mustavaaran kaivoksen avaaminen on seudullinen suurhanke, jonka etenemisen varaan on Koillismaalla pantu paljon toiveita.
Reilu kuukausi sitten Mustavaaran Kaivos Oy tiedotti, että se tutkii vanadiinitehtaan perustamista Raaheen. Tehtaan eli sulaton kannattavuusselvityksen tekemistä varten yhtiö sai Tekesiltä 3,5 miljoonan euron lainan.
Tehtaan tuotanto perustuu raaka-aineiden kierrätykseen. Menetelmä on kilpailukyvyltään ja tuotantotavaltaan ainutlaatuinen maailmassa, mikä jäi uutisen julkistamisen yhteydessä varsin vähälle huomiolle.
Mustavaaran Kaivos Oy on hankkinut yksinoikeuden jatkojalostaa SSAB:n terästehtailta Suomesta (entinen Rautaruukki Raahessa) ja Ruotsista tulevaa vanadiinipitoista kuonaa. Kuonan vanadiinipitoisuus on kolme kertaa niin suuri kuin Mustavaaran kaivosmalmi.
Kun tuotannon raaka-aineena käytetään kuonaa, tarvitaan puolta pienempi sulatto kuin alun perin kaavailtiin. Tämä laskee sulaton investointikustannusta merkittävästi. Kuonasta tuotetun vanadiinin tuotantokustannus on maailman alhaisin, koska louhintakustannus jää pois. Kuonaa on kasassa odottamassa määrä, joka vastaa kymmentä prosenttia maailman vuosituotannosta.
Kun vanadiini on otettu kuonasta talteen, jäljelle jää puhdas sivutuote, jota voidaan käyttää maanrakennukseen ja betoniteollisuudessa. Prosessissa syntyy myös häkää, josta voidaan tuottaa energiaa.
Kuonan käyttö ei yhtiön mukaan sulje pois Mustavaaran kaivoksen avaamista, vaan lisää avaamisen todennäköisyyttä. Sulatossa voidaan käsitellä sekä kuonaa että kaivosmalmia halutussa suhteessa.
Aikataulun mukaan sulaton rakentamispäätös on määrä tehdä ensi vuonna. Sulaton tuotannon arvioidaan käynnistyvän 2019. Mustavaaran kaivos voisi parhaassa tapauksessa avautua 2020-luvun alkupuoliskolla. Raaka-aineiden hinnat ovat alhaalla, mutta vanadiinin kysyntä kasvaa ja siitä on tulossa pulaa lähivuosina.