Tuovatko kaivokset vaaran vai vaurauden. Tätä pohditaan Koillismaalla, Kainuussa ja koko Pohjois-Suomessa.
Geologi Toni Eerola haastaa Geologi-lehden artikkelissaan näkemyksen, jonka mukaan uraanitutkimukset haittaavat Kuusamon matkailua. Eerolan artikkelista on nostettavissa kaksi pääväitettä.
Ensinnäkin Eerola kumoaa väitteen, jonka mukaan suurin osa kuusamolaisista on uraaninetsintää vastaan. Hänen mukaansa tästä ei ole näyttöä. Eerola nojaa väitteensä tutkimukseen, jonka mukaan Suomessa ei näy erityistä jyrkkää tai myönteistä suhtautumista uraanikaivoksiin.
Tämä yllättää, koska yleisesti esitetään vastustuksen olevan voimakasta ja toisaalta kannatuksen vähäistä. Vastustus henkilöityy pieneen aktivistiporukkaan, joka kannanotoillaan osin hallitsee asiasta käytävää keskustelua. Tosin tulokset ovat ajalta ennen Japanin kriisiä, mikä saattaa muuttaa suhtautumista uraaniin ja ydinvoimaan.
Eerola kiistää myös väitteen uraanitutkimuksen imagonhaitasta. Hänen mukaansa malminetsinnällä tai jopa mahdollisella kaivoksella ei näytä olevan vaikutusta alueen matkailuun, imagoon tai kiinteistöjen hintoihin. Eerola sanoo suoraan, että oletettu uhkakuva perustuu ennakkoluuloihin.
Kuusamon matkailun kannalta olisi tärkeä, että aiheesta tehtäisiin laaja ja riippumaton tutkimus. Siinä pitäisi selvittää sekä kaivoksen vastustajien ja kannattajien määrä että matkailijoiden suhtautuminen asiaan.
Eerolan artikkelissa esimerkkitapauksena on Kouvervaara. Todennäköisesti asia tulee ensin akuutiksi Kuusamossa Käylän Juomasuolla, jonne on vireillä kultakaivos. Esiintymä on taloudellisesti rikas, mutta ongelmaksi tulee, että yhdessä kullan kanssa maasta nousee myös uraania. Mitä sille pitäisi tehdä ja mitä sille voi tehdä, on yksi kaivoshankkeen keskeisimmistä kysymyksistä.
Kaivokset puhuttavat kautta Pohjois-Suomen. Talvivaaran kaivoksen rikinkatkusta tuli pysyvä ilmiö Kainuussa. Haju tulee metallien liuotukseen käytettävästä rikkohaposta ja rikkivedystä. Kainuussa hajusta keskustellaan nyt kiivaasti, sillä toisen pääelinkeinon eli matkailun pelätään kärsivän. Helsingin Sanomien jutussa (HS 20.3.) ilmenee, että hajun voimakkuudesta ja yleisyydestä on monenlaisia mielipiteitä. Vuokatista vakuutetaan, että matkailijamäärien olevan kasvussa, ja kaivosyhtiö on vakuuttanut, että hajut loppuvat, kunhan prosessi saadaan toimimaan normaalisti.
Vuokatin matkailukeskus ja Talvivaaran kaivos antavat tulevinakin vuosina suuntaa siitä, millä tavoin matkailu ja kaivosteollisuus pystyvät elämään yhdessä.