Pääkirjoitus
Käylän maamiesseura lausui puheenjohtajansa Arja Kilpivaaran suulla viisaita sanoja Käylän Juomasuon kaivoshankkeesta (KS 8.4.). Kilpivaara sanoi, ettei heillä Käylän kylänä tai maamiesseurana ole tarvetta, eikä mahdollisuuksia ottaa kantaa kaivosasiaan.
– Kyläläisten kesken ei ole syntynyt vastakkainasettelua vaikka mielipiteitä kaivosasiasta on monenlaisia. Täällä ihmiset eivät ota voimakkaasti kantaa vaan keskustelu on maltillista. Yhteisen kannanoton laatiminen jakaisi väen ja sitä emme halua. On parempi olla yhtenäinen kylä, jossa jokaisella on oma henkilökohtainen mielipiteensä, Kilpivaara sanoi.
Kaivoskeskustelu kärjistyy helposti sanailuksi, jossa leimakirveet alkavat heilua. Kyläläiset ovat viisaita, kun eivät päästä kaivosasiaa aukeamaan railoksi keskuuteensa. Käylä on pieni yhteisö, jonka alueella asuu laskentatavasta riippuen 350-450 ihmistä. Kaikki tuntevat toisensa ja keskenään on ihmisten pärjättävä, tuli kaivosta tai ei.
Kyläläisten tahtoa on ulkopuolisten syytä kunnioittaa, vaikka kuinka itse olisi kaivoksen puolesta tai sitä vastaan.
Jo pitkään vellonut kaivoskeskustelu saa uutta tuulta alleen, kunhan ympäristövaikutusten arviointi valmistuu kevään aikana. Tätäkin taustaa vasten on hyvä, että kyläläiset ilmaisivat kantansa juuri nyt.
Käyläläisten suhtautuminen kaivokseen on vaihdellut vuosikymmenten varrella. Vuonna 1999 laaditussa kyläsuunnitelmassa kaivos nähdään mahdollisuutena. Päivitetyssä kyläsuunnitelmassa kaivos nähdään sekä mahdollisuutena että uhkana.
Käyläläiset antavat esimerkin koko Kuusamolle siitä, ettei kaivosasia saa valtautua aiheeksi, joka repii kaiken mukanaan. Kaivoksen avaaminen tai avaamatta jättäminen on merkittävä taitekohta Kuusamon historiassa, mutta meneillään on paljon muutakin tärkeää.
Yhteistä näkemystä tarvitaan, jotta Kuusamo ja Koillismaa selviävät tulevaisuuden haasteista.