Pääkirjoitus
Kaikkiaan 18 keskustan kaupunginvaltuutettua esittää kansanäänestyksen järjestämistä Kuusamon kaivoskysymyksestä. Aloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana on keskustan valtuutettu Hannu Poussu (KS 4.8.).
Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä kumpuaa tuskastumisesta aiheeseen, joka on vellonut Kuusamossa vuosia. Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestäminen antaisi poliitikoille selkänojan saattaa pitkään hiertänyt asia pois päiväjärjestyksessä. Kaavoitus on kaupungin vahvin ase ohjata maankäyttöä. Kuusamoon ollaan parasta aikaa laatimassa yleiskaavaa, jossa kaivosten sijoittumiseen voidaan ottaa kantaa.
Lain mukaan valtuusto voi tehdä päätöksen neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä. Äänestyksen järjestäminen maksaa rahaa ja vaivaa, mutta kimurantimpi kysymys kuuluu, miten kansanäänestyksen kysymys asetettaisiin.
Kysymyksen pitää olla selkeä, yksiselitteinen ja ymmärrettävä. Esimerkiksi ”Kannatatko kaivoksen perustamista Kuusamoon” on kysymyksenä yksinkertainen, mutta kantaansa miettivälle moniselitteinen. Entä jos vastustaa Juomasuon kultakaivosta, mutta ei halua sulkea pois mahdollisuutta jonkin muun kaivoksen avaamista vaikkapa Etelä-Kuusamoon? Vastatako kyllä vai ei?
Kysymyksen rajaaminen koskemaan Juomasuon aluetta tai Ruka-Kitka-Oulanka matkailukolmion aluetta ei sekään ole täysin yksiselitteinen. Kenen tehtävänä on rajata maantieteellinen alue, jota äänestys koskisi?
Kysymyksen muotoilulla on vääjäämättä suuri merkitys kansanäänestyksen lopputuloksen kannalta. Hävinnyt osapuoli voisi jossitella ”väärästä” lopputuloksesta maailman tappiin saakka.
Neuvoa-antava kansanäänestys voidaan järjestää, kunhan reunaehdot huomioidaan. Lopullinen vastuu päätöksistä kuuluu edustuksellisessa demokratiassa valtuutetuille. Tätä vastuuta he eivät voi kiertää, olipa päätöksessä oleva asia kuinka epämiellyttävä tai tunteita kuumentava tahansa.