Kai­vosil­ta veti val­tuus­to­sa­lin täyteen Kuu­sa­mos­sa - Ym­pä­ris­tö­oi­keu­den pro­fes­so­ri Ismo Pö­lö­nen: "Kun­tien oi­keu­del­li­nen asema kai­vos­toi­min­nan oh­jauk­ses­sa vah­vis­tu­mas­sa"

Kaivosilta kiinnosti kuusamolaisia, valtuustosali täyttyi kuulijoista. Professori Ismo Pölönen arvioi tulevassa uudessa kaivoslaissa kuntien aseman vahvistuvan. Esko Leskelä ihmetteli, että kaivosyhtiö saa suorittaa malminetsintää Pohjois-Kuusamossa sijaitsevan vedenottamon lähellä. Pekka Virtasen mielestä kaivosyhtiöt ovat itse pilanneet maineensa.
Kaivosilta kiinnosti kuusamolaisia, valtuustosali täyttyi kuulijoista.
Kaivosilta kiinnosti kuusamolaisia, valtuustosali täyttyi kuulijoista.
Kuva: Erkki Ahola

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kaivoslakia tullaan muuttamaan. Millaiseksi se muuttuu, sitä emme vielä tiedä, mutta arvio on, että kuntien oikeudellinen asema kaivostoiminnan ohjauksessa vahvistuisi, professori Ismo Pölönen oikeustieteiden laitokselta Itä-Suomen yliopistosta sanoi Pro Kuusamon tiistaina valtuustosalissa järjestetyssä kaivosillassa.

Pölösen mukaan olevat kaivosoikeudet rajoittavat kuitenkin jatkossakin kunnan harkintavaltaa kaivospiirien alueella, vaikka kaivoslakiin kirjattaisiin kuntakaavoitusedellytys, kaivosaluevaraus, uusien kaivosten osalta.

– Uudistettavassa maankäyttö- ja rakennuslaissakaan jo hankittuja kaivosoikeuksia ei voida poistaa.

– Kaivosoikeuden olemassaolosta ei kuitenkaan suoraan seuraa kaavoittajalle velvollisuutta varata kaivospiirin alueita kaivoksille.

Kuusamo voi Pölösen mukaan harkintavaltansa puitteissa ja mahdollisen uuden tiedon valossa arvioida uudelleen kaivosten kaavallisia edellytyksiä alueellaan, siis kaivosvarauksia, tai halutessaan painottaa luontoarvojen ja luontoperustaisen matkailun turvaamisedellytyksiä Ankan alueella.

Pölönen siis viittasi Kuusamon Ankkamalliin, joka kaatui korkeimmassa hallinto-oikeudessa lainvastaisena. Kaivosmerkintöjä ja –määräyksiä lukuun ottamatta Kuusamon kaupungin valtuuston joulukuussa 2016 hyväksymä yleiskaava on voimassa.

Kuusamon kaupunki siis yritti kaavapäätöksellään suojella matkailun ydinaluetta Rukan ympäristössä kaivosteollisuudelta niin sanotulla ankkamallilla. Korkein hallinto-oikeus siis päätti, ettei tämänkaltaisella yleiskaavalla voida ennakkoon määrätä kaivoskieltoa alueelle.

– Kuusamo on tässä pioneeri, ja pioneereille tuleekin usein kolhuja, Pölönen sanoi.

Pölösen mukaan korkeimman hallinto-oikeuden päätös ei sano, etteikö kunta voisi käytännössä estää kaivoksen tulemisen tietylle alueelle, mutta Kuusamon kaupungin joulukuussa 2016 hyväksymällä yleiskaavalla sitä ei voida tehdä.

– Tämä on yhteiskunnallisesti merkittävä tapaus, ennakkotapaus.

Lue koko juttu 14.11. printistä ja näköislehdestä.