Kuusamon Taidetuki ry:n 50-vuotisjuhlakonsertissa päästään nauttimaan venäläisistä selloklassikoista hollantilaisittain. Cornelis Kok (sello) ja Robert Roozeman (piano) soittavat Sergei Prokofjevin, Dmitri Shostakovitshin ja Sergei Rahmaninovin säveltämät sonaattisarjat sellolle ja pianolle.
Konsertti on kunnianosoitus jo puoli vuosisataa toimineelle Kuusamon Taidetuelle, mutta samalla myös kolmen ainutlaatuisen venäläissäveltäjän tuotannolle.
Konsertti pidetään Kuusamotalossa tulevana lauantaina kello 18.
Konsertin molemmat muusikot ovat kotoisin Hollannista. Vuonna 1987 Suomeen muuttanut sellisti Cornelis Kok työskentelee Kuusamossa musiikkiopiston sellonsoiton opettajana ja soitinrakentajana.
Pianisti Robert Roozeman muutti Alankomaista Suomeen vuonna 1990. Pianistin ammatti on vaihtunut vuosien saatossa kemistin uraan VTT:llä, mutta pianonsoitto kulkee rinnalla edelleen.
– Olemme hauska muusikkokaksikko. Ammattilaismuusikon työuralle on tyypillistä, että oman alan töitä ei aina välttämättä löydy ja moni on joutunut hankkimaan toisen ammatin muusikon työn rinnalle. Robert opiskeli itsensä kemistiksi ja minäkin olen aikoinani työskennellyt muun muassa kirjanpitäjänä. Tulevassa konsertissa esiintyy siis ammattimuusikoita, mutta samalla myös kemisti ja kirjanpitäjä, Kok nauraa.
Ohjelmisto koostuu kolmesta sellosonaatista.
– Sävellyksissä on toisaalta paljon yhtäläisyyksiä, mutta samalla ne ovat keskenään hyvin erilaisia. Kaikki teokset ovat syntyneet 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, Prokofjevin sonaatti viimeisimpänä 1950-luvulla. Se oli ajanjakso, jolloin tuli valtavasti loistavaa venäläistä musiikkia ja säveltäjiä oli todella paljon, Kok kertoo.
Prokofjevin musiikkia voisi hyvin kuvitella elokuvamusiikiksi.
– Se on hyvin kuvitteellista, oikukasta musiikkia, jossa tunteet vaihtelevat tiuhaan. Hän teki paljon baletti- ja oopperamusiikkia ja sävellykset ovat hyvin tarinallisia.
Shostakovitshin musiikkia haukuttiin aikanaan liian moderniksi, Kok kertoo.
– Se oli kommunismin aikaa, miestä haukuttiin ja pistettiin pannaan liian modernin musiikkinsa vuoksi. Nykyaikana sitä ei voi ymmärtää – kun sellosonaatinkin kuulee, niin se on niin klassinen kuin vain voi olla. Ihanaa musiikkia, jota voisi kuvitella vaikkapa Beethovenin säveltämäksi vähän jazzvivahteilla sävytettynä.
Rahmaninov puolestaan leimattiin aikanaan liian vanhanaikaiseksi. Aikalaiskriitikot arvelivat, ettei säveltäjän tuotantoa soita kukaan enää parinkymmenen vuoden kuluttua, mutta kappaleet ovat eläneet kautta vuosikymmenien.
– Hän teki huippuromanttista musiikkia aikana, kun muut säveltäjät alkoivat paukuttaa ja harrastaa riitasointuja. Rahmaninovin musiikki on erinomaisen hyvää omalla meriitillään, Kok arvioi.
Cornelis Kok kertoo olevansa erityisen otettu, kun Kuusamon Taidetuki pyysi häntä juhlakonsertin soittajaksi. Kokin instrumenttina konsertissa toimii hänen itse tekemänsä sello.
– Olen niin onnellinen siitä, että sain kutsun tulla soittamaan. Taidetuki on tehnyt paljon töitä paikkakunnan kulttuurielämän eteen ja tämän kokoiseksi kaupungiksi meillä on kulttuurisesti hyvinkin vireää toimintaa.
